Vuosikatsaus 12/11

Vuosikatsauksia on tullut tehtyä viisi, tämä on kuudes ja mikäs sen sopivampaa kuin nyt vuoden lopussa summata kuluneen vuoden - ja vähän ylikin tapahtumat. Edellinen katsaus onkin ollut jo puolitoista vuotta sitten! Löytyvät tunnisteen "vuosikatsaukset" alta.

sisällysluettelo ;)

• Yleisesti - ja pitkästi
• tehokuukausi
• Vuosi 2011 tiivistetysti
• Anna
• Nero
• Neva
•  Vuosi 2010 syksy-talvi tiivistetysti
• Tulossa olevia blogauksia
• menneitä tapahtumia
• vuoden 2012 suunitelmia!

Yleisesti - ja pitkästi

Tapahtuma- ja tulosrikas vuosi. Alkuvuodesta allekirjoittaut järjesti kimppatarkistuksen Mevettiin, jossa syynättiin Neva perusteellisesti ja Nerolta uusintatsekaattin kyynärät agilityn takia, sekä kuvattiin selkä.

Emäntä on tunnetusti juossut treenaamassa, lenkkeilemässä, kouluttamassa, kouluttautumassa koirien kanssa - että ilman. Toiminut I-HAH:n kilpailutoimikunnassa, järjestänyt rally-tokokilpailut ja toiminut niissä vastaavana. Pyörittänyt osaltaan I-HAH:n Robur Cuppia, että seuramestaruuksia. Suorittanut rally-tokon tuomarointiharjoittelut ja hakenut RT tuomarioikeudet. Käynyt koetoimitsija2, agilityn.

seuramestaruushopeaa x2!

Agilityssä siirryttiin toukokuun lopussa Neron kanssa maxi2 ja marraskuun loppupuolella aukesi tie maxi3, ensi vuonna korkataan sitten kolmoset! Maaliskuussa Nero saavutti viimeisen hyväksytyn rally-tokon avoimessa ja siirtyi voittajaluokkaan, joka korkattiin SM-kisoissa marraskuussa, tuloksena HYL. Seuramestaruuskisoista Nero nappasi maxikisaavien toisen sijan.

Nero SERT ja SERT -> maxi3            Rally-toko, Voittajaluokkassa 

                                                         kuvasta kiitos Satu Erkiölle

Neva keväällä 2011 turkilla         - ja ilman!

Neva korkkasi agilityuransa syyskuussa saaden toistaiseksi ainoan tuloksensa, nappasi aikaisemmin syksyllä Robur Cupin kokonaiskisan voiton ja sijoittui jokaisessa osakilpailussa. I-HAH:n seuramestaruuksista tuli molemmille hopeamitalli kotiinviemisiksi. Rally-tokoura korkattiin SM kisoissa, hyväksytty 82p.
Neva haki keväällä yhden sertin näyttelyistä ja syksyn kolmen viikon putken päätteeksi kolmannen sertin, ensimmäisen cacibin, sekä Suomen muotovalion tittelin. Näyttelyiden välissä ehti myös käydä taipumuskokeissa, joista melko odotetusti SPA0 puuttellisen haun takia, emännän sylivauva, "enhän mä nyt yksin..!".

SERT, CACIB, FI MVA, VSP

kuva © Anu Pullinen-Kokkonen

elokuussa vietettiin tehokuukautta: 3.8. Kotka agi + mökkireissu kaverin luona, 13.8. Valkeakoski K + sukuloimassa, 14.8. Lieto agi, 20.8. Hyvinkää agi, 21.8. Heinola K + sukuloimassa, 22.8. Robur Cup I epis-agi, 24.8. taipumuskokeet,  27.8. GP's ja Mahottoman kasvattajapäivillä, 28.8. Tervakoski KV, 30.8. Robur Cup II epis-agi
muistinkohan kaiken, hmm..

2011

Anna
- koetoimitsija2, agility (harjoittelut työn alla)
- rally-tokon tuomariharjoittelu (m-alo, m-avo, m-voi)
- rally-tokon tuomarioikeudet (18.9. Porvoon kisassa)
 - kiva koirakansalainen -testin tuomari 27.8.
- agin alkeiskurssi, kouluttaja ja valintatiimiläinen
- I-HAH:n agilitykouluttaja
- I-HAH:n rally-tokokouluttaja
- I-HAH kilpailutomikunta, ilmo&toimistotarvikevastaava

valokuvausturistina mm. :
- agilityn SM Nastola
- tokon SM 2011 Klaukkala
- Voittaja 2011
- Helsinki KV
- Spanieliliiton erikoisnäyttely

ei niin turistina, mutta kuvia tuli näpsittyä myös:
- rally-tokon SM 2011 Hyvinkää
- koirauinnin SM 2011 Loppi

Nero
agility:
- maxi1: LUVA, SERT (Helsinki 28.5.)
- maxi2: 2xLUVA (Lohja 17.9., Vantaa 18.9.) LUVA, SERT (Hyvinkää 27.11.)
- 2x 2. sija, 3x 3. sija
- I-HAH:n seuramestaruushopeaa maxikisaavissa
- treenannut Ville Liukan ja Anna Heinosen vetämissä ryhmissä

rally-toko:
- RTK2 (Porvoo 19.3.)
- 1x HYL <70p voittajaluokasta

muuta:
- koirauinnin SM, paras mini (max. 15kg)

terveys:
- kuvattu 17.1. Mevetissä
- kyynärät ok
- selkä muutamia tiiviitä nikamavälejä, muuten ok

Neva

agility:
- mittaus mediksi vuoden alkupuolella
- Robur Cupin medimöllien voittaja (sij. 1., 3., 1.)
- I-HAH:n seuramestaruushopeaa medimölleissä
- kisauran korkkaus Lohjalla 17.9., sij. 2. tulos: 18,16vp

 rally-toko:

-hyväksytty ALO 82p Hyvinkää 26.11. (eka virallinen)

 näyttelyt:
- SERT, VSP, "BIS-VSP 5" Lohja II-erikoisnäyttely 9.4.
- ERI, AVK2 Valkeakoski K 13.8.
- VASERT, PN2 Heinola K 21.8.
- SERT, CACIB, FI MVA, VSP Tervakoski KV 28.8.

muuta:
-taipumuskoe SPA0, Marttila 24.8.

terveys:
kuvattu 17.1. Mevetissä
- lonkat B/B
- kyynärät 0/0
- polvet 0/0
- silmät ok
- selkä ok
kilpparit ok (8/2011):
- TGAA, T3AA ja T4AA -negatiivinen
- T4, TSH, T4/TSH ok

2010

Tulossa seuraavat blogaukset,

2011
Vuonna 2012
Voittaja 2011
agi Hyvinkää 27.11.
rally-toko SM 2011
Spanieliliiton erikoisnäyttely 2011
agi Vantaa 18.9.
agi Lohja 17.9.
x määrä lisää agikisasummauksia
I-HAH seuramestaruudet 2011
terveystarkit & rtg kuvat


2010
HW-10 & W-10
Tartu
selkeyden vuoksi ne päivätään kuten ennenkin tapahtuman ajankohtaan tai lähipäiville.

Neron noutokapula

Nero hoksasi tänään, että on olemassa sellainen puinen, sorvattu noutokapula - ja sen voi nostaa!

Neron mielestä asioiden nosteleminen ja etenkin noutaminen on jokseenkin tyhmää ja välillä ällöttävääkin. Lelujen luovuttaminenkin on täysin turhaa, kunhan hylkää ne jonnekin. Hakuleirillä esineruutu ei oikein onnistunut ja molemmat paineistuimme. Lainanoutokapula tokotreeneissä oli tyhmä, eikä Nero hoksannut, että semmoisen voisi suuhun ottaa, vaikka mitä yrittikin. Naksuttelu ei silloin kuulunut vielä valikoimaan.

Naksuakin Nero aikoinaan väisti, ääni ei ollut neutraali, vaan inhoittava. Siinäpä hyvä lähtökohta naksuttelulle. Ei kelvannut klick-klack -purkkikaan. Naksuttelu Neron kanssa kuoli heti alkuunsa. Viime kesänä rally-tokoliiton leirillä naksuttelu nosti uudelleen päätään ja leirillä myynnissä olleista naksuista lähti testinaksauksen jälkeen yksi kotiin. Naksuttelu jäi vähän vähäiseksi, mutta ainakin Nero ymmärsi yhteyden naks -> nami, eikä naks -> inhottavaa, väistö. Paha vain, että hyvä naksu hukkui johonkin.

Nouto jäi sitten taka-alalle - ja samalla ajatukset korkeammista tokoluokista. Naksuttelukin jäi kummittelemaan taka-alalle. Rally-tokoliiton ohjaajakoulutuksessa oli naksuttelusta ja kosketuskepistä. Kosketuskeppi ja surisevat ajatukset lähtivät kotiin koulutuksen jälkeen. PetExpossa oli Rally-tokokiiton standi - sieltä lähti uusi naksu mukaan edellisen hukkuneen tilalle. Kaarinan Rally-tokokisoista saatiin arpajaisvoittona naksutin.
Viime viikonlopun tokon koulutusohjaajakurssilta lähti uusi kipinä tokoon - ja viimeinen tikki oli Kaukon naksutin ja noutokapula -yhdistelmä.

Siinä sitten istuttiin viltin päällä, kun ei mattoa ollut. Minä, namikuppi, naksu, Nero - ja talvella ostettu noutokapula (kiitos agikurssilaisille lahjakortista!). Ja Nerohan kiihtyi, kiihtyi naksusta. Siinä sitten alkoi ensin erillaisten asentojen tarjoaminen hurjalla tahdilla ja hetken päästä kapulan tökkiminen ja laitojen maistelu. Kahden n. 3-5min session aikana alkoi yhä enemmän tulla kapulan keskikohdan tökkimistä ja kapulan keskikohdan maistelua, joka muuttui pian kapulan suuhun ottamiseksi ja lopulta nostamiseksi. Se perhana parin vuoden jälkeen ilmoitti "jaa, tätäkö sä tarkoitit?" ja nosti sen.

vuosikatsaushyppy

Ensimmäinen karkea vuosikatsaus raapustettiin heinäkuussa 2008, jatkoa se sai maaliskuussa 2009. Nyt on taas aika ihmetellä mitä on saatu aikaiseksi - ja mitä tavoitellaan ensi vuonna.


Annan ja Neron tapahtumakalenteri

Roturace 16.5.2009
-joukkue villarreal 8/34, nopein vesikoirajoukkue
-Nero jaetulla 46. sijalla ajalla 7,96, 4. nopein perro
Agirotu 2009? jäi..
Vesikoirat ryn tokot taukoillaan/omatoimitreeniä
Treenitreffit hiljaisempaa, mutta liityttiin itsenäisyyspäivän Kasavuoren valloitukseen
mejä tai pk - jäljestys talviunessa. Yksi pk-jälki tehtiin kesällä
taipparit? ei etene

toko
-ALO3 138p,
-seuraavaan kokeeseen alkuvuodesta 2010
BH piiloutunut...

rally-toko
-1 keskeytetty kisarata
-viikonloppu leirillä oltu 26.-28.6.2009
-tavoitteena 3 hyväksyttyä alokasluokan rataa -> siirto avoimeen
-Alokasluokan liikkeet kisakunnossa, käytännössä myös avoimen, ollaan treenailtu myös joitain voittaja- ja valioluokan liikkeitä

agility
-tiistaisin (I-HAH) ja keskiviikkoisin (yksityinen vesikoiraporukka) treenit
-kisalisenssi vuodelle 2010
-vaihtelevaa menestystä epiksissä (paras tulos 0-voitto HauOpenin maxi-mölleissä)

koiratanssi
-rally-toko leirillä leiriläisten välisen kisan voitto

näyttelyt
-tältä vuodelta näytelty (Turku KV AVO-H, Hyvinkää E AVO-ERI AVK4, Turku KV AVO-EH AVK3)
-ensi vuodelle ei suunitelmia
-nyt nahkarottana


Annan kouluttelut ja kouluttautumiset

pentutokokurssi syksy 2009 oli ja meni
rally-tokokurssi talvi 2009 4/5 kerrasta ollut (viim. kerta 10.12.)

tokon koulutusohjaajakurssi ainoa oli kauempana ja huonona ajankohtana.. vuonna 2010 jos järkätään?
agilitykoulutusohjaaja omaa tuntumaa harrastajana ja kisaajana ensin, ehkä 2011?
kasvattajanimi anottu ja saatu
kasvattajan jatkokurssi marraskuun meni ohi, vuonna 2010 jos järkätään?

Kuljen suolla ja ihmettelen

Jokainen ihminen, koira, luontokappale on erilainen. Silti en muuta voi kuin ihailla ja ihmetellä mitä toi pentu tekee ja osaa. Eipä mun elämässäni ole ollut yhtään pentua näin lähellä kasvamassa, kuin Neva nyt. Nerokin oli 10kk meille tullessaan.

Nääin sujahdan namin perässä salamana maahan!

näin se käy, tie tähtiin, tottisvalioksi tieni käy!

Mä kuulen ne pienet rattaat mitkä hyvin öljyttyinä kiidättää viestejä ja ajatuksia eteenpäin ton pään sisällä.
Neva on tavallaan niin älyttömän helppo. Se ei pelkää juuri mitään, kulkee reippaasti mukana. Oivaltaa nopeasti mitä tahdon, on oma-aloitteinen. Sosiaalinen ja avoin. Ei ole moksiskaan vaikka jää painissa alimmaiseksi ja saadessaan ensimmäistä kertaa turpaansa aikuiselta nartulta, meni vain hetki, ennen kuin paini jatkui.
Tyttö on niin kovin pieni, mutta hämmästyttää mua päivittäin uro(tai tuho)teoillaan. Ehkä mun kokemattomuuteni paistaa yhtä kirkaasti kuin tietokoneruutu yöllä pimeässä huoneessa. Silti jaksan ihmetellä lapsenomaisella tavalla näitä uusia ja ihmeellisiä asioita.

Suolla on kuitenkin niin salakavalaa,
koskaan ei tiedä, milloin astuu pois polulta.

Trimmerin ylistyssinfonia ja treenimotivaation pohdintaa

Osaanko istua vähän hienosti?

Trimmeri tuli. Andis AGC Super 2-Speed (mukana 1.5 mm Andis UltraEdge -terä). Kaveriksi lähti Ceramic Edge no. 7 3.2mm. Paketista löytyi vielä Teränhoitoaine, Andis 7inOne suihke ja Teränhoitoöljy, Andis. Kaupanpäälle lähti yli 120€ ostoista pantaan kiinnitettävä vilkkupanta (oranssi tosin). Tilaus lähti to 15.10. ja 19.10. tipahti kännykkän tekstiviesti, että paketti on tullut (paperiilmoitus tuli seuraavana päivänä). Anna tietysti ryntäsi hakemaan paketin saman tien ja tutki sen tarkasti jo autossa läpi, kotiin asti ei millään malttanu odottaa. Tykkäsin ripeästä ja toimivasta palvelusta :)

Tänään sitten lähti pikku-Nevalta turkki. Hyviä eläkepäiviä Mark II (kellään tarjota kotia?), täältä tullaan Andis!

Vertailuna vielä koneiden tehoja. Nyt vain kaksitehoiset.
Andis AGC Super 2-Speed: 3400 spm 1-nopeus ja 4400 spm 2-nopeus
Andis AGC 2-Speed: 2700 ja 3400 spm
Oster A5 2-nopeuksinen: 2100 tai 2700 spm
Nyt pitäisi lähteä turkki hiukan eri tahdilla, kuin tuolla edellisellä.

Asiaan. Yhteistyötä (kidutusta). Anna estää Nevaa häipymästä ja Annina suorittaa varsinaisen hirmutyön, trimmaa. Hyvin leikkasi. Neva osoitti mieltään, mutta pakoon ei päässyt. . Oli se likka aika hienosti moon ylpee.

pakollinen seisotus..

Olen ihan pienenpieni ja tooosi söpö!

Tunnistaakohan kukaan mua enään?

Kaksi pesua saman päivän aikana! Ei tarttis..

vertailaampas hiukan Empun muotitalon villatakin istuvuutta ennen ja jälkeen trimmin.

Sujahtaa hiukan paremmin päälle nyt :)

Pommarin tänhetkisenä avaimenhaltijana näkee hyvin miten treeneihin tulee porukkaa. Tänään oli taas ovet auki. Paikalle tuli ihastuttava ja innokas Vilma emäntineen, kiitos paljon seurasta! :) ja maanantaina paikkalla olivat Emppu Kolan ja Nokin kanssa, sekä Anu ja Robin. Kiitos seurasta!
Kurssit loppuivat, kesäkausi päättyi. Siirryttiin pommarin suojaan. Kahden viikon kokemus: ma 1 koirakko, to useampi (yhdellä kurssilla oli vielä kerta jäljellä, näitä n. puolet porukasta), ma 2 koirakkoa, to 1 koirakko.

Mihin katosivat taas kaikki treenaajat? Jäsenille ilmainen treenipaikka ilman ohjattua koulutusta ei ilmeisesti kelpaa.
Kun koulutusta oli, tuli paikalle näin karkeasti sanottuna 1-15 koirakkoa. Vaihdellen kerta kerralta. Useinmiten syksyn ensimmäinen kerta toi ruuhkan, seuraavalla viikolla saattoi olla kourallinen. Nämä epäsäännölliset sykäykset varmaan antoivatkin pohjan kurssimuotoiselle koulutukselle: lyhyttä, ytimekästä ja sitovampaa.

Omatoimitreenit eivät kuitenkaan ole pommarissa välttämättä yksin treenaamista. Koirien kopeloinin tai toko luoksepäästävyyden sai, samaten vertaistukea tai vinkkejä muilta ohjaajilta tai kouluttajilta ja näin on edelleen. Onhan ohjatuissakin koulutuksissa vastuu aina ihmisellä itsellään mitä tekee ja miten. Kouluttaja ei ehdi kuitenkaan katsoa tekemisiäsi joka sekuntti.

On totta, että pääasiallinen treenaus tulee tehdä kotona tai muualla kuin treenikentällä, jos halutaan edetä, etenkin nuoren osaamattoman koiran kanssa. Yhteisissä treeneissä koiralle kuitenkin saadaan tottumusta vieraisiin paikkoihin ja koira oppii keskittymään myös muiden koirien läsnäollessa.

Miettiessäni yksin että ääneen, miten saada aikaiseksi toimiva systeemi, ettei olla turhaan veinailemassa jos joku nyt kuitenkin haluaisi treenaamaan. Sähköpostituslistat? - postisi saattaisi tukkeutua 10-20 (ellei useammankin) henkilön lähettämiin yksittäisiin viesteihin parissa päivässä, löydäppä sieltä sitten muut kiireelliset meilisi. Foorumi? - omaa ei yhdistyksellä ole, muut foorumit eivät ole yhdistyksen virallisia tiedotuskanavia, eivätkä kaikki yhdelle ja samalle foorumille löytäisi. Sama juttu oman erillisen foorumin kanssa. Tekstiviestit ja puhelut? - kalliiksi menee, puhumattakaan, että olet jumissa puhelimessa istumisen kanssa tai yrität selata 15 tekstiviestiä läpi, kun muutakin elämää löytyisi.

Tiedän, että ihmisten elämäntilanne muuttuu. Välillä taas on ollut todellisen p***a päivä töissä tai opiskellessa. Ei silloin kannatakkaan lähteä purkamaan turhautumistaan koiraan. Välillä ei ole motivaatiota pakata 15 eri tavaraa ympäri kämppää ja lähteä ajamaan 10km matkaa, kun taivaalta sataa räntää ja tiellä on kunnon loskakerros. Illalla on pimeää jo treeneihin lähtiessä ja paluumatka taitetaan säkkipimeässä. Kotona odottaisi 24 tekemätöntä työtä ja kaupaankin olisi pitänyt ehtiä. Puhumattakaan päänsärystä tai vuotavasta nenästä. Tai ihan siitä, että haluaisi vain kusettaa koirat nopeasti ja painua telkän ääreen löhöämään. Entäs sitten, kun talossa on vauva tai vanhempi lapsi. Vauva, tuo suloinen kokopäiväinen työllistäjä vetää jaksamisen nollaan, puhumattakaan treeni-innosta. Vanhemmat lapset taas pitäisi kyydittää kaverille, koulun liikuntapäivään, uimahallille, luisteluhalliin, tallille. Lista on loputon.

Omalla kohdalla kolahti useammin kuin kerran kuussa yksinkertainen laiskuus ja treenimotivaation puute. Joskus meni puoli talvea, kun ei jaksanut rahtautua treenaamaan isommalla porukalla.

Mikä taas sai kepeillä liikkuvan pöljän ulos sateeseen ja kylmään muutemia vuosia myöhemmin? Maa oli mutainen tai märistä lehdistä liukas. Maahankin piti kumartua, housuthan siinä kastui. Ortoosi keräsi hiekkaa, mutaa ja lehtiä.

Motivaatio tehdä. Motivaatio mennä. Halu tehdä jotain. Niin pienestä kiinni, mutta silti vaikuttaa niin pirusti.

Viimeinen 1½-2v onkin mennyt hyvinkin säännöllisesti suunatessa johonkin treenaaman. Mun motivaatio, tunkea namipussi, patukka, parit avaimet, vettä ja koira autoon, on pysynyt tasaisen vahvana. Niin, motivatio. Ollaan niin hemmetin riippuvaisia siitä. Pieni tai suuri elämäntilanteen muutos voi horjuttaa sitä ja pahasti. Kaukankohan mulla menee ennen kuin se heilahtaa taas toisenlaiseen tahtiin?

Nero tottistelee. (ja muita elämän hilpeitä tosiasioita)

Neron kanssa tarmo on suunnattu agilityyn, mutta tottistakin on käyty vääntämässä. Agitreenien jälkeen käytiin Claudian ja Tuikun kanssa ottamassa myöhäisillan paikallaanmakuut, Nero pysyi tosi kivasti minuutin, jonka jälkeen sai puolikkaan iltasapuskan.

Sovittiin, että tulen seuraavana päivänä Claudian ja Saran mukaan treenailemaan taas. Kiitos kun huolitte! Klo 11 treenit eivät vaan menneet ihan niinkuin oli suunniteltu, satoi satoi ja satoi! No, liikkeestä seisomiset saatiin tehtyä, hiukan seuraamista ja Nero sai yksin ottaa paikallaanmakuuta. Ensimmäisestä paikallaanmakuusta Nero karkasi.. Toisessa pysyi loistavasti, vaikka satoi, maa oli märkä ja emäntäkin mokoma vetäytyi sateensuojaan! Hurrja palkka ja kotimatkalle.

Märkä duo löysi sitten kotoa pienen kakkimonsterin, jota äiti oli paennut yläkertaan. n. 50min reipas siivoustalkoo ja kahden uitetun koiran (emäntä ja se oikea karvaturilas) ja yhden kakkipennun pesu.

Anna kävi myös jalkakontrollissa. Jalka on ok, rako on 1mm normaalia suurempi, mutta jalka toimii, liikkuu hyvin ja taipuu normaalisti. Toisenlainen operaatio olisi jäykistänyt ja lukinnut sen. Hauska puoli onkin se, että parinkymmenen vuoden päästä ollaankin sitten taas vastaanotolla nivelrikon kanssa.. oivoi.

Neron kanssa saatetaan lähteä taas ALOttelemaan marraskuussa, katotaan, kestääkö kantti.

Tokokokeessa

Huh, ylitettiin kisakynnys ja marssittiin HAUn Purina areenalla alokasluokan kokeeseen. Ohjaajaa jännitti tuttuun tapaan sen verta paljon, että koiruus oli huolissaan ja joku kirjureista ym. pöydän takana kysyi "hengittääkö toi?" ja tuomari, Hannele Pörsti kysyi "kumpi, koira vai ohjaaja?" "ohjaaja." Kyl se viel hengitti, just ja just.

9.8.2009 Helsinki, tuomari: Hannele Pörsti

Luoksepäästävyys 10 - kerroin 1. - 10p
Paikalla makaaminen 10 - kerroin 3. - 20p
Seuraaminen kytkettynä 6 - kerroin 2. - 12p
Seuraaminen taluttimetta 5 - kerroin 4. - 20p
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 6,5 - kerroin 2. - 13p
Luoksetulo 6 - kerroin 3. -18p
Seisominen seuraamisen yhteydessä 7 - kerroin 2. - 14p
Estehyppy 7,5 - kerroin 2. - 15p
Kokonaisvaikutus 6 - kerroin 1. - 6p

yht. 138p. 3.palkinto

hiukanko säikähdin kun estehyppy 7,5 oli laskettu 13p ja soitin kiiruusti et virhe, mut nuo on kopioitu koneelta ja estehypyn 13p (oik. 15p) oli vain merkattu väärin. Harmi, kyl mulle olis 140p kelvannu. :P

Videot ja lisäselostukset myöhemmin.

HauOpen 8.7.

Lähdettiin Neron, Anninan ja Kaukon kanssa HauOpenin viimeiseen osakilpailuun kisailemaan. Voitto korjattiin kotiin Neron kanssa ajalla -15,57, hyvä me! Toiseksi tuli samassa treeniryhmästä oleva Maria ja snautseri Pekko, he myös sijoittuivat kokonaiskisassa toiseksi, onnea!

Ilmoitin meidät Neron kanssa 9.8.2009 järjestettäviin viralliseen tokokokeeseen, jännittää!

tarkempi selonteko tulossa myöhemmin.

2.7. möllitokossa

Tänään lähdettiin Petikkoon kisailemaan perinteisemmän tokon parissa. Anninan ja Kaukon oli tarkoitus tulla mukaan, mutta saivatkin viimehetken peruutuspaikan I-HAH ryn agin alkeiskurssilta.
Oli aika kuuma, muttei mitään verrattuna sunnuntaihin.. Auto jätettiin aika kauas itse kisapaikasta, mutta pieni lenkki teki ihan hyvää. Ilmoittauduttiin tokoon, jossa olikin yllättävän vähän ihmisiä. Mietin jos olisin vienyt Neron vielä mätsäriin, mutta päätin, että tokoilu riittäisi. Mätsäriin olikin enemmän tulijoita ja paikalla olikin myös perrotuttuja mm. Jade ja Viivi.

Rally-tokokisathan meni täysin päin honkia ja mietin, miten kummassa saan pidettyä hermoni kasassa ja ajatukset kurissa. No, tekemisellä ainakin, kursin kokoon kolme motivointipötköä.

Nakilla höystettynä treenattiin ennen kehään menoa seuraamista, hiukan jääviä ja estehyppyä. Esteellä teki taas tenän. Neljästi vapautin ja siiryin, sitten tuo hyppäsi ekalla käskyllä.

Olimme nrolla 6, yhdeksästä alokasluokan koirakosta. Olimme näin ollen toisen paikallaanmakuuryhmän ensimmäisiä.

Luoksepäästävyys nousi seisomaan, nuuski ja heilutti tuomarille hurmaavasti häntäänsä
Paikalla makaaminen ekalla käskyllä maahan, n. 1min kohdalla säpsähti, nousi istumaan, n. 10-15s kuluttua meni uudelleen oma-aloitteisesti maahan
Seuraaminen kytkettynä ihme pyörimistä välillä hiukan kaukana, ei nuuskinut kovin paljo a(jesss!). Pysähdyksissä liikkui vielä, kun olin jo paikallani, kiersi itse selkäni takaa perusasentoon.. Tähän osasyynä varmaankin oma aika reipas vauhtini. Hypähti juoksuosuudella kerran, kaksi
Seuraaminen taluttimetta pitkälti samaa kuin edellisessä, mutta juoksu meni nyt nappiin.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä toisella käskyllä maahan, vino!
Luoksetulo Jäi ja tuli pirun lujaa.. jännitti, että mitenköhän rysähtää, meni ohitse, jarrutti ja tuli perusasentoon.
Seisominen seuraamisen yhteydessä hiihti perässä, jäi toisella käskyllä
Estehyppy oli jo menossa, mutta ikäänkuin olisin karjaissut "ei!", pysähtyi ja jäi jäpittämään, toisella käskyllä meni. Oli kyllä kysyvä ilme, että "sanoitko sä oikeesti jo et voi mennä?"
Kokonaisvaikutus häröili liikkeiden välissä, meinasi lähteä intopiukeana jo kehästä, suoritusten alussa perusasentoon tuleminen hiukan, noo.. hidasta ja haparoivaa.. Suoritusten välissä sai kehua, en kerenny ees vapauttaa, ku kehuin ensin, siitäkös tuo riemasti


Neron tokotulokset:
Luoksepäästävyys 10 - kerroin 1. - 10p
Paikalla makaaminen 8 - kerroin 3. - 24p
Seuraaminen kytkettynä 7 - kerroin 2. - 14p
Seuraaminen taluttimetta 7 - kerroin 4. - 28p
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8 - kerroin 2. - 16p
Luoksetulo 10 - kerroin 3. - 30p
Seisominen seuraamisen yhteydessä 6 - kerroin 2. - 12p
Estehyppy 8 - kerroin 2. - 16p
Kokonaisvaikutus 9 - kerroin 1. - 9p

yht. 159p. 2.palkinto
sij.6/9

että piste vajaa 1.palkinto.. arvostelu oli mielestäni ok tiukka, en sitten tiedä mitä virallisten tuomarit sanoisivat Neron välihäröilystä..

Selvästi Nero paineistuu kovin herkästi omasta stressaamisestani, mikä näkyy rahoitteluna: nuuskii, mistä mie tietty paineistun entistä enemmän..
Tänään hermot pysyi lähestulkoon kasassa, mikä näkyy mielestäni myös pisteissä. Nerolla oli myös intoa ja virtaa, eli ihan kelpo pari oltiin tänään.

Palkkaamattomuus ja motivointi on Nerolle ja mulle myös avainkysymyksiä. Harjoituksissa, jossa oli vieras liikkeenohjaaja ja paikka, meni huonosti ennen kuin kaivoin nakit esiin. Olisikohan oma hermostuneisuuteni kaikonnut, kun sain koirun huomion nakeilla? tiesin, että nyt tää homma lähtee taas rullaamaan. Tää ihminen tarttis rauhoittavia tai jonkin mielenhallintakurssin..

Mitenköhän seuraavalla kerralla.. uskalletaanko me vielä mennä virallisiin. Iiks! Haluaako joku viedä alokasluokan liikkeet osaavan hurmavan pojan kokeeseen?

ihmetellään vuosikatsauksen etenemistä

Jatkoa vuosikatsaukseen viimevuoden heinäkuulta. Jalka ei oikeastaan pysäyttänyt kuin agilityssä etenemisen, muuten olisimme jo jatko1 -ryhmässä.

Roturace 2009

Agirotu 2009? aloitteleviin

Vesikoirat ry:n toko:

• torstai pentukurssi 4/5 kertaa mennyt. (vetäjä) vedetyt kurssit 1/2
• maanantai Neron kanssa hiomassa ALOn liikkeitä

tokon koulutusohjaajakurssille kesä-syksy 2009

kasvattajan peruskurssi suoritettu

agilityn alkeis-jatko meneillään

mejä&pk - jäljestys talviunessa

taipparit? ei etene

toko ALO kevät/kesä 2009?

BH piiloutunut...

rally-toko kokeillaan olisiko meistä tähän uuteen lajiin

agility etenee. hitaasti. *katso agilityn alkeisjatko. maxi1:siin kisaamaan 2009-2010?

näyttelyt jaa-a, nahkarotta tällähetkellä, katsotaan jos johonkin kesällä mentäisiin

vesikoiratreffit satunnaisesti ollaan pompittu mukana.

Tärkeimmät noista on nyt toko ja agility, rally-tokoa kokeillaan nyt kaverin johdolla.

supertottispallo

Eilen tuli tokossa käytyä alokasluokan liikkeet läpi. Hyvin meni, ehkäpä voisi alkaa katselemaan niitä virallisia kisoja..?



Alkutreeneistä koiru kävi kierroksilla ja oli valmis tekemään vaikka pari volttia. Tyytyi kuitenkin hyypimään seuraamisessa :)

Seuraaminen alkoikin sujua tosi kivasti, viime torstain laahaava, tylsä matkalaukku jäi jonnekin ja tilalla oli herra the vietikäs seuraaminen. jes!

Luoksepäästävyydessä ei meinaa vieläkään malttaa istua, vaan nousee. Höh. No, ei kuitenkaan lähde sompailemaan, joten hyvä näin.

Estehyppy on palannut entiseen loistoonsa, mutta on se vaatinut useammat lyhyet, tehokkaat treenit.

Paikallaanmakuu, herra 10. Näytti pysyvän siinä vaikka maailman tappiin asti, vaikka emäntä meinasi unohtaa poikaparan, ollessaan seinän toisella puolella. Tyhmä ihminen.. että kumpis koira on; nero vai pönttö, kun pysyi?

Luoksetulossa pitänee kutsua suoraan sivulle, muuten taitaa ponkaista päin.. Hiukan huonosti malttaa odottaa kutsua, vaan ryynisi heti luokse.. peppulihaksia pitää siis vahvistaa ;)

Jäävät liikkeet meni sulavasti, jäipä jopa suorempaan kuin yleensä, hienoa!



Ja torstaina treeneissä tulee paluu todellisuuteen?

Tokoa - jälleen kerran

No, kun on ollut pari kuukautta paikoillaan, niin kyllähän se treenausmotivaatio kasvaa..

Eilen, torstaina oltiin taas tokoilemassa. Jatkettiin taas seuraamisen ja paikallaanmakuun kanssa. Liikkeestä maahanmenokin oli aika bueno.

Tällä kertaa myös vähän irroteltiin ja näyttivätpä, Ronja, Kola ja Nero, kukin vuorollaan osaamiaan temppuja. Jalkojen ali menemistä, tanssimista, sormien näyttämistä, kuolemista, ryömimistä jne.

Ohitusharjoituksetkin menee tosi kivasti, mitä nyt Ronjan viereen pysähtyminen meinasi viedä jätkältä keskittymiskyvyn.

Tässä, sekä alla vielä viime treeneistä lupaamani videopätkä.
Aika kivaa, paljon iloisempaa seuraamista kuin joskus ennen, kestää myös pidempiä pätkiä paljon paremmin. Vähän kaukana tuo vielä kulkee ja edistää tai jätättää välillä vähän, mutta olen tyytyväinen. :)
Juu-u ei sitten pidä välittää siitä, että kompuroin ja meinaan nojautua vähän liikaakin Neroon päin takaisin tullessa..

Seuraamista, ma 17.11. kuvaaja: Katja Salminen

"Seuraa" - "superhieno mahtavaa!"

Tottista taas.

On se kovaa joutua makoilemaan käskyn alla..

Tänään jatkettiin seuraamisten kanssa ja nälkäisen otuksen kanssa meni tosi hienosti. Toki sukka-tennispallo -viritelmä oli aivan ihana. (Oli muuten huono pallo, palasiksi meni..)

Pidemmillä pätkillä ei malttanut aivan koko aikaa tapittaa, sekä välillä meinasi hiukan edistää.

Oli tosiaan kamera mukana, ja valokuvien lisäksi on videokuvaa seuraamisesta (toisessa blogauksessa).

Paikallaanmakuu meni hienosti häiriön alla, mm. miun videokuvatessa, sekä muiden koirakoiden ohitellessa.

Jääviä liikkeitä tuli myös hiukan varmisteltua, ei ongelmia.

Hieno piski :)

Piti sitä nyt vielä joku seisotuskin tuosta karvamöllistä ottaa..

Treenaa tavoitteellisesti?

Torstaitokoa. Kola, Ronja ja Nero. pALOittelua tAVOitteiden VOIttamiseksi - älä ahmi liikaa kerralla..
Opi, ohjaa ja opeta. Kolme Oota joiden kanssa tuli painittua tänäänkin.

Nero oli taas hirveä häslä, kun tajusi, että ollaan menossa jonnekin.. Hassu otus. Välillä se makoilee pitkäänkin lattialla , sitten pomppaa ylös ja on valmiina lähtemään samalla sekunnilla.

Tänään jatkettiin estehypyn ja seuraamisen kanssa. Parempaan päin. Seuraamisessa alkuun meni todella hyvin, mutta teetin sitä Nerolla liikaa. Hurtta sanoi siihen, että tee ihan keskenäs, mie oon maksimissaan matkalaukku..
Estehyppyssä "hyppy" -> Nero suorittaa tyylipuhtaan hypyn ja jää seisomaan - ..ja istahtaa. äh. pari helpotettua toistoa ja yksi normaali onnistunut johon lopetin. Hyvä Nero, tähän malliin! Jos menisikin kaikki näin, niin mehän oltaisiin vuoden päästä varmaan VOIssa. Turha toivo.

Paikkallaanmakuu meni muuten hyvin, mutta tuli tässäkin vaadittua hiukan liikaa. Pysyy kyllä kiitettävän pitkiä aikoja.
Ohitukset menee hyvin, kun näin olisi myös lenkkien ohitukset..

½h treenien jälkeen Ronja ja Nero autoon. Nero jätettiin takapenkille autovaljaihin kiinnitettynä. Oli ilmeisesti hiljaa ja kiltisti, vaikka olin täysin varma, että kiljuisi puolet ajasta.. Kiitos Katja taas kyydistä ja Neron ottamisesta autoon.

Jaettiin Empun kanssa kolmen nuoren ryhmä: Tessa, Aatu ja Pulla. Ohitusharjoituksia, perusasentoa ja teoriaa vähän siitä sun tästä. Hienosti meni kaikilla!
Kola toimi myös esimerkkinä ja ohitusharjoituksissa, mahtava Kola!
Välillä haikalen suuresti Kolan kuplaan menemistä treeneissä, kun Nero ei oikein osaa rauhoittua.. joo-o.

Jatketaan treenausta. Ja sit sinne ALOon. ja sit joskus se BH..

treenaamaan, jipii!

Eilen oltiin pommarissa treenaamassa. Koirissa jylläsi poikavoima; Nero, Kola, Remu ja Robin. Hyvin tulivat pojat toimeen keskenään, mutta surkuhupaisaa oli, kun Nero - reilusti muita vanhempana - juoksi karkuun ja louskutti, kun pienehkö Robin lähenteli. Eikä sitten sanonut yhtään painavaa sanaa, että nyt riitti kakara.. toivoton.

Tietty kun jalka on jotenkinpäin kävelykunnossa, on siitä otettava kaikki ilo irti: Nerokin pisti pitkän tauon jälkeen parastaan.
Alokasluokan liikkeitä hinkattiin.

Seuraaminen ilman hihnaa: Nero on tsempannut mielettomästi! Ei nyt mitään BH-kaavioita kyetä menemään, mutta suunta on selvästi ylöspäin.
Käännökset on myös ihan ok. Täyskäännökset menee ihan kivasti, kunhan Nero on skarppina, muutoin jää haahuilemaan, näiden kanssa jatketaan. Nero on myös oppinut aika helposti saksalaisen täyskäännöksen. Ehkä pitäisi kuitenkin keskittyä tavalliseen, kun ei ALOn hihnaseuraamisessa sitä kuitenkaan pysty käyttämään.

Paikallaanmakuu: tätä otin juttelemisen, sekä ohitusharjoitusten lomassa, hyvin pysyi.

Liikkeestä seisominen: kerran tarjosi maahanmenoa, muuten meni hyvin. Alkaa tämäkin taas sujua lähestulkoon täydellisesti. (tätä treenattu myös lenkeillä9

Liikkeestä maahanmeno: jätin tämän vähemmälle ja seisomisen pääjutuksi. Hyvin ja nopeasti menee maahan, mutta vinoon..

Estehyppy: Tätäkin on treenailtu lenkillä, matalalla betonimötikällä. Neron malli: "Hyppy" Nero: *tuijotus* mitähitsiä? "Hyppy" -> 10 arvoinen suoritus..
Että tästä treenattiin sitten eroon, mistä lie tullut!? Kehonkielellä en suostu antamaan apua, kun osaa hyvin ilmankin.
Alkoi pikkuhiljaa sujua. Tosin sitten alkoi tarjota istumista suoraan hypyn jälkeen.. pari onnistunutta suoritusta ja riehumaan patukan kanssa.

Jalat oli aika muusia, kun lopetin treenaamisen ja kävelin vain. Olin niin keskittynyt, etten meinannut huomata jalkakipua. Ärtyihän ne sitten loppuillaksi..
Torstaina jatketaan.

Kehäkäytöstä ja kulkuoppia

Hämäävä, mielenkiinnon herättävä otsikko, eikö? No, se jääköön jokaisen itse päätettäväksi. Köh.

Olimme siis tänään, match showssa koneen kentällä. Matkassa mukana parivaljakot Anna&Nero, Annina&Kauko ja Ben&Joku.

Tässä tapahtumassa houkutteli erityisesti möllitoko, johon ilmoittauduimme Neron kanssa. Tämä oli siis ensimmäinen tokokisamme.

Ilmoitimme koko perropörrö laumamme myös isojen koirien kehään. Annina ja Ben ilmoittautuivat myös junior handleriin.

Kehien kanssa oli hirmuista säätämistä, mutta ehdimmepä kaikki kaikkeen.

Ensin olimme Neron kanssa möllitokossa: piti päättää kumpaan osallistuu mölli-alokasluokkaan vai mölliluokkaan. Valitsin kisoihin tähtäävän alokasluokan, jossa mentiin periaatteessa oikeilla säännöillä, tosin helpommalla arvostelulla.

Alkuun oli luoksepäästävyys, josta kaikki saivat 10. Paikallaanmakuu meni Neron ja viereisen koiran (tuli juteltua koiran omistajan kanssa myöhemmin, olemme olleet samalla 4H-dogsitterkurssilla) kanssa mönkään, kun molemmat keksivät ampaista samaan aikaan paikaltaan. Siinä sitten otettiin luokse tullut koira monttu auki vastaan: liike on ollut meille varma, Nero on pysynyt häiriön alla paikallaan ja liikettä on tehty kokeenomaisesti isommassa ryhmässä. Jaaha, eipäs ollutkaan niin varma.. laitan osasyyn vieraan paikan ja treenitauon piikkiin.

Sieltä sitten isoihin odottamaan vuoroa, joka tulikin muuteman parin jälkeen. Saimme sinisen nauhan, jonka jälkeen Kauko ja Joku menivät kehään. Kaukolle punainen, Jokulle sininen. Vielä oli yksi pari, josta toinen oli 11kk perro.

Tämän jälkeen oli siniset, monta kierrosta ympäri ja Nero ja Joku pääsivät molemmat jatkoon! Tuomari karsi vielä jatkoon päässestä muuteman ja kierrätti vielä ympäri. Nero sijoittui sinisten neljänneksi ja Joku sinisten toiseksi, vau!

Samaan aikaan Annina oli junior handlerissa ja vaihtoi lennossa punaisten kehään: Kauko sijoittui punaisten toiseksi! Käsittämätöntä..

Itse olin lähtenyt takaisin tokopaikalle yksilöarvosteluun. Nero oli hieman muissa maailmoissa ja sivulle tuleminen oli hiukan hakusessa. Suurin osa liikkeistä meni ihan kohtalaisesti, mutta tarvitsemme reippaasti lisää treeniä. Saimme myös hyviä vinkkejä tuomarilta. Jatkamme harjoituksia. Estehypylle on tapahtunut jotain outoa: ennen meni hyvin yhdellä käskyllä, nyt vaatii kaksi.. Mistä lie tullut..? Tuomari kehui eleettömyyttäni liikkeessä, toisella käskyllä Nero meni ihan kympin arvoisesti.

Takaisin tukikohtaamme, häkin luo jossa näkyy kaksi uutta ruokapussia ja rusuketta: Kaukon PUN2 ja Annina oli ollut voittanut Junior Handlerin! Ben oli karsiutunut jo aikaisemmin pois, mutta kisan taso oli kuulema kohtuullisen kova.

Odottelimme kyytiä ja tuloksia tokosta. Kyyti tuli ensin, kamat kasaan ja autoon. Muilla alkoi olla jo kiire, mutta päätin sitkeästi odottaa palkintojenjakoon asti, vaikka olin melko varma ettemme sijoittuisi. Saimme arvostelulapun odotellessa: 130p. Lopulta viimeinenkin koirakko sai suoritettua kokeensa loppuun ja odotimme viimeisiä pisteitä ja lopullisia tuloksia.

Tuomari katsoi tuloksia ja sanoi päivän viidennen olevan Anna Kokko ja Nero, tiedusteli vielä onko koirakko paikalla, siinä sitten hieman hämilläni menin kättelemään tuomaria ja sain ruusukkeen. Mitä kummaa tapahtui? Mäykky-kaimamme Nero sijoittui myös, jaetulle 2. sijalle.

Heitin ruokapussin ja ruusukkeen muiden kamojen sekaan takakonttiin ja pääsimme sitten lähtemään kotiinpäin. Korjasimme näköjään koko potin..

Saldona siis: Nero SIN4, Joku SIN2 ja Kauko PUN2. Annina JH1, Anna&Nero mölli-ALO2 sij. 5.

Palkintokasa: Nero: 2x 4kg Royal Canin koiranruokaa ja kaksi ruusuketta. Annina& co.: 3x 4kg samoja kuivamuroja, kolme ruusuketta ja JH-pokaali. + koiraaiheiset kännykkäkorut.

Voittajan on helppo hymyillä - ei kun tuulettaa ja retuuttaa ruusuketta

Neron tokotulokset:

Luoksepäästävyys 10 - kerroin 1. - 10p
Paikalla makaaminen 0 - kerroin 3. - 0p
Seuraaminen kytkettynä 5 - kerroin 2. - 10p
Seuraaminen taluttimetta 7½ - kerroin 4. - 30p
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10 - kerroin 2. - 20p
Luoksetulo 8 - kerroin 3. - 24p
Seisominen seuraamisen yhteydessä 9½ - kerroin 2. - 19p
Estehyppy 8 - kerroin 2. - 16p
Kokonaisvaikutus 7½ - kerroin 1. - 7½p

tuloksena 130p, mutta laskiessani pisteet uudelleen tuloksena 136,5p.

Nero palkintojen kanssa.

Mitä meidän vuoteen onkaan kuulunut?

Sain itseäni niskasta kiinni, nyt niitä blogitekstejä taas virtaa..
Mitä ollaan Neron kanssa tehty tai ollaan tekemässä, tein tälläisen tapahtumakalenterin omaksi iloksi maaliskuun lopussa - ohoh, niin kauan sitten. Päivittelin siihen tämänhetkisen tilanteen.

Annan ja Neron tapahtumakalenteri
Roturace08. 14.6.2008. oltu (blogiteksti tulossa!)
PK-leiri 6.-8.6.2008 (jälkipuoli) oltu (blogiteksti tulossa!)
Vesikoirat ryn torstaitoko me ollaan taukoiltu suurin osa kevättä agin takia. Harmi, olisi ihan kiva tulla ihan vaa vaikka ilman koiraa katsomaan tai olla apulaisvetäjänä.
Treenitreffit kevät aktiivisempaa, kesä: Annan menot (mm. autokoulu) rajoittaneet. Laiskuus..
Vesikoiratreffit ei ole tullut käytyä kesällä.
tokon koulutusohjaajakurssi ei etene, tuskin eteneekään ihan lähitulevaisuudessa
kasvattajan peruskurssi ilmoittauduttu
agilityn alkeiskurssi käyty
agilityn alkeisjatko syksyllä
mejä ei etene
pk - jäljestys treenataan kaikessa rauhassa
taipparit? ei etene
toko ALO loppuvuodesta 2008?
BH-koe? ei etene.2009-2010?
agility etenee. hitaasti. *katso agilityn alkeisjatko. maxi1:siin kisaamaan 2009-2010?
näyttelyt turkin kasvatusta, kehiin loppuvuodesta

Eihän elämä ole mitään ilman tavoitteita, eihän? Me jatketaan näiden kanssa omaan tahtiin, katsotaan mihin päästään.

Harrastuskatsaus

Olemme Neron kanssa selvittäneet tiemme läpi agilityn alkeiskurssin (jo jonkin aikaa sitten). Jatkamme syksyllä alkeisjatkossa, samoin Annina ja Joku. Silloin I-HAHin jäseninä.

Koosteena viimeisimpien tuntien harjoituksia tai muuten vain miten esteet Nerolta sujuvat.

Viimeisillä kerroilla teimme kolmen aidan sarjaa, jossa aidat olivat puolikaaren muodossa. Nero hoksasi homman jujun aika nopeasti, sen sijaan kahden putken perättäinen sarja oli vaikeampi pala, moitteet ohjaajalle, jonka käskytykset tulivat täysin väärissä kohdissa.
Ohjaajan hämmästykseksi nyt huomattavasti pidempänä tehty pituus (n. 1m, aikaisemmat kaiketi n. 40cm) meni hyvin.

Aikaisemmin hyvin menneet kepit menivät päin mäntyä: ohjaajan käsi ei toiminut, vaan aikaisemmin sujuvat kädenliikkeet takkusivat pahasti.. kuivatreenausta Anna-ohjaajalle treenien jälkeen ;)

Hyppy - hyppy - pöytä - hyppy yhdistelmä toimi kohtalaisen hyvin, ongelmana oli koirun liian suuri vauhti toisen esteen jälkeen -> luisui pöydältä yli.. Tiukempaa haltuunottoa ja alkoi sekin sujua paremmin.

Vauhtia ei Nerolta puutu puomilla, hypernopea otus ei malttaisi jäädä odottelemaan kontakteille. Ei siis hyppää kontaktien yli, mutta rynnii ylös ja alas - pian ollaankin ongelmissa jos alkaa hyppiä yli.

Rengas menee hyvin, joillain nuoremmilla koirilla on vielä vaikeuksia hahmottaa rengasta, mutta Nero on ymmärtänyt renkaan jujun. Välillä Nero on todella nimensä veroinen ja hämmästyttää sitäkin, joka sen tuntee parhaiten..

Keinussa ja A:lla jatkuu puomilta tuttu kaahailu, keinun kanssa pelottaa, jos Nero ei opi säätelemään vauhtia vaan tekeekin joskus lentokeinun..

Muuri menee ihan hyvin vaikka kuvittelin sen olevan kompastuskohtamme, pelkäsin Neron ottavan tukea, mutta ilmeisesti turhaan.

(Hyppy) - pussi - hyppy sarja oli Nerolle myös kohtuullisen kova pala, mutta sehän nyt meneekin jo alkeiskurssi tason yli. Se oikeaan aikaan käskytys!

Viimeisille tunneille tullut sijainen kehaisi meidän yhteistyötä ja etenkin mun palkkaustani ja leikitystäni. Ihmetteli missä olen oppinut, heh, ja taisi hiukan ihmetellä vielä konseptia nuori ohjaaja + ensimmäisen koiransa kanssa. No, tuli ylistettyä vesikoiratokon vetäjiä, vesiäisten treenitreffejä ja niistä saatuja vinkkejä ja monia muita meidän treenaamiseen vaikuttanutta. Kiitos kaikille!


Toko ei oikein etene. Muutamia lyhyitä harjoituksia ilman nameja ja patukkaa ollaan otettu kotitiellä, mikä onkin haastavempi tilanne Nerolle. Etenkin syynissä on ollut perusasento ja vietikäs seuraaminen. Palkkana vuolaita kehuja ja pientä riehumista, sekä uusin keksintö: meidän remmi: mähän en kuivtellut sen ikinä kiinostuvan siitä. Jes! Ompahan aina jotain millä palkata ja riehuttaa.
Huomiona: Nero jättää remmin rauhaan kun sitä pyydän, remmi ei ole nahkainen ja kestääkin hyvännäköisenä vähän isompaakin retuutusta. Heh, nytpä Nerokin osaa(/saattaa) itse hakea remminsä maasta, kuten agilityn treeniryhmässä oleva Kerttu-neiti.

En ole nyt ilmoitautunut alokasluokkaan, kaikki säännöt veti pään niin pyörälle, että taidan ottaa niihin vielä tarkemman tutkauksen. Tälle vuodelle se ensimmäinen kisa olisi kuitenkin tarkoitus saada..


Ilmoittauduin tänään kasvattajakurssille, lähes heti saatuani Koiramme lehden uusimman numeron käsiini. Keväällä kun ilmoittauduin 1-3 päivää myöhemmin lehden saapumisesta, oli kaikki paikat jo menneet.

Uusimmassa Koiramme lehdessä olikin ennätysmäärä perroja (kuvia+ sivuavia tekstejä), vilkaiskaapa. Katalle vielä: juttusi oli hyvä, jatka samaa rataa!

Elämä on valitsemista

Ensimmäiseksi; silmiisi on varmaan jo pompannut pieni muutos sivun ulkoasussa, siniset värit vaihdettiin kesän kunniaksi vihreiksi. Saa kommentoida, etenkin jos värit käy silmille.

Elämähän on valintoja täynnä, joka hetki, joka sekuntti teet valintoja. Tässä murto-osa minun valintojani viimeisimmän viikon ajalta. Tehdäkö vai jättää tekemättä?

Nerolta lähti sitten se turkki, kuten lupailin. Tasan viikko sitten.

PK-leirillä oli todella kivaa, mutta laiskana ihmisenä jätän sen romaanin raapustuksen toiseen kertaan. Kuviakin varmaan tulee jossain vaiheessa. Laiskuus on ollut vieraanani jo pidemmän aikaa, eikös se näy jo blogissakin?

Autokoulun teorioista on puolet käyty.

Tokorintamalla ollaan edetty, virallista koetta on alettu metsästämään. Uskaltaakohan kuitenkaan lähteä? No, katsotaan. Yksi koe olisi kiikarissa, jossa on rajoitettu ilmoittautumisaika, mietitään siihen asti. Seuraamista pitää vielä ainakin hioa, sekä estehyppyä. Liikkeestä maahanmenon ja seisominen pitää kanssa varmistaa. Oi ja voi.. ja pitää käydä katsomassa virallisia kisoja jossain vaiheessa.

hallinta, ja kuinka se katoaa

Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet yhtä hullunmyllyä. Toivoin, että elämä olisi palannut tutuksi, turvalliseksi ja rauhalliseksi jo viikko sitten. Toisin kuitenkin kävi. Varsinaista vuoristorataa, koskaan et voi sanoa milloin tulee jyrkkä alamäki.

Torstaina tokossa meillä meni vielä hyvin. Nero käy välillä kierroksilla ja turhautuneena haukkuu. Ulkopuolisen silmissä voi tuntua ihmeelliseltä, että päivän aihe paikallaanmakuu on Nerolle aika varma liike. Katso hetki koiraa joka louskuttaa. Hetkeä myöhemmin se makaa paikallaan hiljaa, mutta kuitenkin tarkkaavaisena. Jep, kyllä se osaa - useinmiten. Pari viikkoa sitten täysin hukassa ollut liikkeestä maahanmeno on palannut entistä ehompana. Epävarma ja hukassa ollut koira seuraa vieressä iloisesti ja tapittaa naamaani. Mistä tuo uskomaton kontakti sinä iltana tuli? Katse eteen, napakka "maahan" -käsky ja suoraan eteenpäin samaa tahtia, ilman ylimääräisiä kehonliikkeitä. Koira menee maahan varmasti. Odottaa kunnes olen taas vierellä ja pyydän istumaan. Vapautan. Salamana taskusta tullut uusi patukka päätyy saalistettavaksi. Tuntuu hienolta, me osataan sittenkin. Epäonnistumiset ovat jo melkein unohtuneet. Ehkei se tokon alokasluokka olekaan niin kaukana, saavuttamattomissa. Eipä sitäkään ilontunne kestänyt kuin seuraavaan päivään.

Eilen, perjantaina pääsin todistamaan kahta tappelua. Nero ja kaverin koira Patu eivät tule keskenään toimeen, vaan pelkkä näkeminen aiheuttaa kahakan. Kumpikin selvisi muutemalla haavalla korvassa, täällä nyt syynätään ja putsataan korvaa. Korvassa olevat haavat kuulema paranevat hiukan huonosti.
Myöhemmin alkoi ilman mitään varoitusta tappelu Kaukon ja Patun välillä, kymmenen jälkeen. Kolmella ihmisellä oli täysi työ saada koirat toisistaan irti. Koirat olivat toisissaan kiinni yli minuutin. Annina oli ainoa joka sai hampaasta. Sydän oli kyllä kurkussa ja epäuskoinen olo. Ensijärkytyksen jälkeen tuli vapina, eikä se mennyt ohi ihan heti.
Patulla ei ollut yhtä hyvä tuuri tällä kertaa: sillä oli reikä kaulassa ja silmäluomessa haava nopealla tutkimisella, Kauko sen sijaan selvisi lähestulkoon naarmuitta. Käsi yhä täristen etsimään netistä Hertan päivystyksen numeroa.

Soitto päivystykseen ja Hertan eläinklinikalle. Eläinlääkäri tutki Patun ja totesi silmän alle päässeen ilmaa, mikä sai silmän ympäryksen näyttämään turvonneelta. Silmä piti ommella ja korvassa oli uusia puremajälkiä, osa mennyt ilmeisesti läpi. Pahin haava oli kuitenkin kaulassa, syvä 3-4mm leveä reikä, ilmeisesti kulmahammas rikkonut ihon. Patu sai rauhoittavia ja pojalle laitettiin neljä tikkiä, kolme alaluomeen ja yksi yläluomeen.
Patu ei ollut ainoa potilas eilen, vaan neljä muutakin purematapausta oli illan aikana sattunut. Eräs terrierinarttu oli myös saanut samassa perheessä asuvalta koiralta köniinsä. Silmään hänkin, silmä oli pitänyt ommella kiinni, eikä oltu varmoja pitääkö silmä poistaa, vai näkeekö sillä enään koskaan. Tuli niin hillittömän surullinen olo toisten puolesta, pikaista paranemista kaikille ja toivotaan parasta.

Kotona haukuttiin yöllä yhden jälkeen kotiin tullutta emäntää ja vinguttiin säälittävästi, kun se samainen kurjimus putsasi korvan haavat. Mokoma.
Meillä pannan laitto sattuu korvaan, joten väliaikaisesti siiryimme taas valjaisiin ja pitää kaivaa lukollinen panta tavarakorin uumenista.

Pääsemme agilitykurssin hallittavuustestiin. Jännittää. Asiat eivät ole meille outoja, vaan uskoisin Neron selviytyvän niistä hyvin. Silti pelottaa. Jos kaikki meneekin päälaelleen, entä jos tuleekin rähinöintiä muille koirille tai kiinnostus ihmiseen menee nollan alapuolelle. Jos namit ja lelut ovat yhtä kiinnostavia kuin tyhjyys. Miten selviän koulupäivästä ennen testiä, kun nytkin jännittä niin paljon.

Tässä olikin viikon sekasortosoppa, höystettynä omilla ihmissuhdeongelmilla.