Vuosikatsaus 12/11

Vuosikatsauksia on tullut tehtyä viisi, tämä on kuudes ja mikäs sen sopivampaa kuin nyt vuoden lopussa summata kuluneen vuoden - ja vähän ylikin tapahtumat. Edellinen katsaus onkin ollut jo puolitoista vuotta sitten! Löytyvät tunnisteen "vuosikatsaukset" alta.

sisällysluettelo ;)

• Yleisesti - ja pitkästi
• tehokuukausi
• Vuosi 2011 tiivistetysti
• Anna
• Nero
• Neva
•  Vuosi 2010 syksy-talvi tiivistetysti
• Tulossa olevia blogauksia
• menneitä tapahtumia
• vuoden 2012 suunitelmia!

Yleisesti - ja pitkästi

Tapahtuma- ja tulosrikas vuosi. Alkuvuodesta allekirjoittaut järjesti kimppatarkistuksen Mevettiin, jossa syynättiin Neva perusteellisesti ja Nerolta uusintatsekaattin kyynärät agilityn takia, sekä kuvattiin selkä.

Emäntä on tunnetusti juossut treenaamassa, lenkkeilemässä, kouluttamassa, kouluttautumassa koirien kanssa - että ilman. Toiminut I-HAH:n kilpailutoimikunnassa, järjestänyt rally-tokokilpailut ja toiminut niissä vastaavana. Pyörittänyt osaltaan I-HAH:n Robur Cuppia, että seuramestaruuksia. Suorittanut rally-tokon tuomarointiharjoittelut ja hakenut RT tuomarioikeudet. Käynyt koetoimitsija2, agilityn.

seuramestaruushopeaa x2!

Agilityssä siirryttiin toukokuun lopussa Neron kanssa maxi2 ja marraskuun loppupuolella aukesi tie maxi3, ensi vuonna korkataan sitten kolmoset! Maaliskuussa Nero saavutti viimeisen hyväksytyn rally-tokon avoimessa ja siirtyi voittajaluokkaan, joka korkattiin SM-kisoissa marraskuussa, tuloksena HYL. Seuramestaruuskisoista Nero nappasi maxikisaavien toisen sijan.

Nero SERT ja SERT -> maxi3            Rally-toko, Voittajaluokkassa 

                                                         kuvasta kiitos Satu Erkiölle

Neva keväällä 2011 turkilla         - ja ilman!

Neva korkkasi agilityuransa syyskuussa saaden toistaiseksi ainoan tuloksensa, nappasi aikaisemmin syksyllä Robur Cupin kokonaiskisan voiton ja sijoittui jokaisessa osakilpailussa. I-HAH:n seuramestaruuksista tuli molemmille hopeamitalli kotiinviemisiksi. Rally-tokoura korkattiin SM kisoissa, hyväksytty 82p.
Neva haki keväällä yhden sertin näyttelyistä ja syksyn kolmen viikon putken päätteeksi kolmannen sertin, ensimmäisen cacibin, sekä Suomen muotovalion tittelin. Näyttelyiden välissä ehti myös käydä taipumuskokeissa, joista melko odotetusti SPA0 puuttellisen haun takia, emännän sylivauva, "enhän mä nyt yksin..!".

SERT, CACIB, FI MVA, VSP

kuva © Anu Pullinen-Kokkonen

elokuussa vietettiin tehokuukautta: 3.8. Kotka agi + mökkireissu kaverin luona, 13.8. Valkeakoski K + sukuloimassa, 14.8. Lieto agi, 20.8. Hyvinkää agi, 21.8. Heinola K + sukuloimassa, 22.8. Robur Cup I epis-agi, 24.8. taipumuskokeet,  27.8. GP's ja Mahottoman kasvattajapäivillä, 28.8. Tervakoski KV, 30.8. Robur Cup II epis-agi
muistinkohan kaiken, hmm..

2011

Anna
- koetoimitsija2, agility (harjoittelut työn alla)
- rally-tokon tuomariharjoittelu (m-alo, m-avo, m-voi)
- rally-tokon tuomarioikeudet (18.9. Porvoon kisassa)
 - kiva koirakansalainen -testin tuomari 27.8.
- agin alkeiskurssi, kouluttaja ja valintatiimiläinen
- I-HAH:n agilitykouluttaja
- I-HAH:n rally-tokokouluttaja
- I-HAH kilpailutomikunta, ilmo&toimistotarvikevastaava

valokuvausturistina mm. :
- agilityn SM Nastola
- tokon SM 2011 Klaukkala
- Voittaja 2011
- Helsinki KV
- Spanieliliiton erikoisnäyttely

ei niin turistina, mutta kuvia tuli näpsittyä myös:
- rally-tokon SM 2011 Hyvinkää
- koirauinnin SM 2011 Loppi

Nero
agility:
- maxi1: LUVA, SERT (Helsinki 28.5.)
- maxi2: 2xLUVA (Lohja 17.9., Vantaa 18.9.) LUVA, SERT (Hyvinkää 27.11.)
- 2x 2. sija, 3x 3. sija
- I-HAH:n seuramestaruushopeaa maxikisaavissa
- treenannut Ville Liukan ja Anna Heinosen vetämissä ryhmissä

rally-toko:
- RTK2 (Porvoo 19.3.)
- 1x HYL <70p voittajaluokasta

muuta:
- koirauinnin SM, paras mini (max. 15kg)

terveys:
- kuvattu 17.1. Mevetissä
- kyynärät ok
- selkä muutamia tiiviitä nikamavälejä, muuten ok

Neva

agility:
- mittaus mediksi vuoden alkupuolella
- Robur Cupin medimöllien voittaja (sij. 1., 3., 1.)
- I-HAH:n seuramestaruushopeaa medimölleissä
- kisauran korkkaus Lohjalla 17.9., sij. 2. tulos: 18,16vp

 rally-toko:

-hyväksytty ALO 82p Hyvinkää 26.11. (eka virallinen)

 näyttelyt:
- SERT, VSP, "BIS-VSP 5" Lohja II-erikoisnäyttely 9.4.
- ERI, AVK2 Valkeakoski K 13.8.
- VASERT, PN2 Heinola K 21.8.
- SERT, CACIB, FI MVA, VSP Tervakoski KV 28.8.

muuta:
-taipumuskoe SPA0, Marttila 24.8.

terveys:
kuvattu 17.1. Mevetissä
- lonkat B/B
- kyynärät 0/0
- polvet 0/0
- silmät ok
- selkä ok
kilpparit ok (8/2011):
- TGAA, T3AA ja T4AA -negatiivinen
- T4, TSH, T4/TSH ok

2010

Tulossa seuraavat blogaukset,

2011
Vuonna 2012
Voittaja 2011
agi Hyvinkää 27.11.
rally-toko SM 2011
Spanieliliiton erikoisnäyttely 2011
agi Vantaa 18.9.
agi Lohja 17.9.
x määrä lisää agikisasummauksia
I-HAH seuramestaruudet 2011
terveystarkit & rtg kuvat


2010
HW-10 & W-10
Tartu
selkeyden vuoksi ne päivätään kuten ennenkin tapahtuman ajankohtaan tai lähipäiville.

kisaviikonloppu

19.3. startattiin Anninan kanssa kohti Porvoota, heti töihin SuoRaTin kisoihin. Annina siirtyi jakelemaan tuomioita, eli tuomaroimaan alokasluokkaa, kun allekirjoittanut otti kynän nakeilta tuoksuvaan käteensä ja pisteidenlasku sai alkaa. Suuren alokasluokan jälkeen pääsi katsomaan rokkikukkoa © emppu ja valmistautumaan avoimen luokan rataan. Tuomarina oli tässäkin luokassa Annina. Rata ei ollut mitenkään vaikea, ainoastaan mahdollinen sekoilu spiraalin ja pujottelun tötteröiden kanssa mietitytti hetken ja estehypyn vieressä olevien kylttien kaataminen - puhumattakaan esteen vieressä olevan kyltin suorittamisesta.

Tajusin taputtaneeni kättäni reittä vasten kolmanneksen radasta, hupsis paha tapa. Alusta loppuun kiiruhdettiin eikä jääty korjailemaan jos sellaista olis ollutkin. Houkutus oli ihana Kaukon suolistettu Ikea -jalkapallo ja maksalaatikkoa - niiden ihanuuteen pieni vesikoira meinasi upota tyystin. Matka saatiin jatkumaan ja yhtään kylttiä ei kaadettu tälläkään kertaa. Myös hypyn vieressä suoritettava istu, eteen, vasemmalta sivulle, istu sujui nappiin. Välillä vähän harhailtiin, mutta maaliin asti päästiin silti.

87p, luokan toiseksi nopein aika ja RTK2 myötä menolippu VOIvoi -luokkaan

kuvista kiitos Anna Pekkalalle.

Lisää kuvia kisoista allekirjoittaneen  näppääminä löytyy täältä.

20.3. Matkattiin Kirkkonummelle kahdestaan Neron kanssa, kun flunssa kaatoi Anninan sängyn pohjalle. Luvassa oli kaksi Seppo Savikon agilityrataa.

Ensimmäinen rata kaatui 4 esteeseen, jossa varmistelin puomia ja jyräsin Neron ja putken väliin, katse maassa "putkeen", jolloin Nero ampasi upeasti kaukana olevaan puolipimeään putkikulmaan. Uudestaan putkeen ja rata loppuun. Kepit menivät hyvin ja koko rata mentiin yhteispelillä, mistä jäi todella hyvä fiilis.

B-rata tulos: HYL

Toinen rata meni yhteispelillä niin ikään, kepit loistavasti, mutta sekä A:n, että puomin alastulot sikailtiin.

En jäänyt ihmettelemään kontakteja, nyt kun ollaan kerta löydetty yhteinen sävel kisatilanteisiin.

Menolippu kakkosiin siis odottaa vielä, mutta kivempi löytää yhteinen sävel 1-luokassa, kuin sekoilla kakkosissa.

A-rata tulos: 10.

rally-kisat ja puutteellinen hermorakenne

Perropojat Nero, Kauko ja Joku pääsivät - tai joutuivat Janakkalaan 20.11. rally-tokokisoihin allekirjoittaneen ja Anninan kanssa. Joku teki jälleen historiaa starttaamalla ensimmäisenä perrona voittajaluokassa Suomessa. Voittajaluokka oli myös Suomen ensimmäinen. Kysymys kuuluneekin, milloin pääsen "ensimmäinen" -jorinoista. Tuskin ihan hetkeen. Aiheeseen sopii varmaan kruunata Nero&allekirjoittanut tämän hetken eniten hylättyjä tai keskeytyksiä tehneeksi perropariksi.


Kauko&Annina repäisivät ja voittivat avoimen luokan ja siirtyi voittajaluokkaan. Neron kanssa ei mennyt ihan nappiin vaan stressaantunut emäntä laski Neron nokan maahan ja stressitason pilviin.

Varsinainen hylkäys tuli, kun Nero lirautti halliin. Ajattelin että hengitän syvään, kutsun Neroa rauhassa, en ärähdä.. ei toiminut ei. Niitä hermoja sekä koiralle, että etenkin ohjaajalle, etsitään yhä.

Tiedä sitten, kiusaanko vain koiraani? Toisaalta pääseekö jännityksestä eroon välttelemällä sitä? Ehkä muitakin tapoja onja raaka harjoittelu ei koskaan teekisi pahaa. No, koitetaan porskuttaa eteenpäin.

Arkistoitu oppimateriaaliksi.

Varoitus: Saattaa herättää myötähäpeää. Ei heikkohermoisille tai kiivasluonteisille. 

tarp ->hyl

Rally-tokon SM 2010

Kuvan on ottanut Suvi Ruuhonen

Kamat autoon ja menoksi, Anna&Anna starttasivat sunnuntaiaamuna klo 7.30 Koon pihasta Peen autolla kohti Kirkkonummea ja KKK -hallia. Pitkä päivä oli yllättäen vasta alussa. Perillä päästiin vauhdittamaan hallin rata-alueen tyhjäämistä ja rajaamista, myyntipöydän täyttämistä, aikataulujen ja ratojen laitto esille kuului myös hommaan. Radan rakennusta ja kaikenmoista pikkusäätöä.

Junnujen radoilla pyöri tuomarina Anna P., ajanottajana Elina ja sihteeriksi oli erehtynyt allekirjoittanut itse. Sanoisinko, että varsin I-HAH painoitteista sakkia. Onneksi tuomari osasi pitää sihteerin kartalla.

Juniori alokasluokan palkintojenjako alkamassa, Anna P., Anna K. ja Elina.

Kuvan on ottanut Suvi Ruuhonen

Juniori avoimen palkintojenjako

Kuvan on ottanut Suvi Ruuhonen

5 mitallia myöhemmin pääsi kehän ulkopuolelle ja sai oman tutun kameran käteen - ja kelpasihan sitä kuvatakin.

Juniori avoimen Suomen Mestarit 2010 Mari Mäkelä ja Birk

Oman suorituksen jälkeen kelpasi seurata kavereita ja seuratovereita kameran kanssa ja ilman. Tai kuten kyseisen kuvan ottaja, räpsiä ennen oman luokan alkua.

Elina ja Hector ensimmäisissä kisoissaan.

Kyllä kelpaa, tiikeri tassuissa ja rotuhistoriaakin tehty, ensimmäinen hyväksyttyn tuloksen, 80p, tehnyt bouvier.

Anna ja Rocky taisivat olla ensimmäistä kertaa alokasluokassa, mölliluokat jäivät kivasti taakse, 78p.

Avointa luokkaa sai odottaa vielä tovin, kun alokasluokassa riitti sakkia. Ratapiirustusta sopi tosin ihailla seinältä jo reippaasti aikaisemmin. Lopulta kuitenkin pääsi tutustumaan ihan aikataulussa. Radalta löytyi melkein kaikki odotettavissa olevat herkut: houkutus, hyppy ja istu, seiso, kierrä koira. Rata oli kuitenkin lyhyt, 12 kylttiä, joka on avoimen minimi. 

Paikalla oli  mukava vesikoira- ja I-HAH edustus, eikä tuloksissakaan ollut valittamista.

Olin iloinen, että uskaltauduin taas Neron kanssa kehän sisäpuolelle kisaajan roolissa - täytettiin tavoite selvitä hengissä ja enemmänkin: 83p ja ei uusittu yhtään liikettä - tosin yksi olisi kannattanut, se olisi nostanut taannut meille 90p. ja neljännen sijan. Syytän Tiinaa, jonka kanssa löpistiin uusimisesta juuri ennen rataa ;) 

enkä muutenkaan viitsinyt jäädä siitä nipottamaan radalla, ettei Neron fiilis tehdä laantuisi ja kaipa tämä kuitenkin tahtoi reippaasti pois, vaikka aika sanookin muuta. ja ehkä joku ajatushäiriökin siinä oli, että meinaako tuosta nyt sit tulla -10 vai ei.. No Katjan videointi kertoi kuinka armottomasti Nero istuu kolmesti, kun pitäisi vain kiertää selän takaa perusasentoon, jonka pitäisi olla helppo nakki, mutta ohjaaja alkoi huitoa ja varmistella jotain omiaan..

Houkutus alussa oli selvä koetinkivi, joko napakka kontakti ja hallinta heti lähdöstä houkutuksen läpi. Toinen vaihtoehto oli, että koira lähtee ryysimään eteenpäin jolloin peli olisi menetetty, meillä onneksi homma pysyi jotenkuten kasassa. Perusasennosta seisomaan nouseminen hiukan huolestutti, mutta se sujui ihan mukavasti, seuraavana oli hyppy, joka oli epämukavasti vinossa linjassa edelliseen kylttiin nähden ja hypyn jälkeen oli kovin lyhyen matkan päässä vastassa 270 astetta vasemmalle ja kehän takaraja. Pidin Neron liian pitkään lähellä ja meinasi seurata esteen ohi, kunnes hätäisellä käsilähetyksellä Nero irtosi esteelle, hyppäsi ja tuli nätisti takaisin seuraamaan. Este oli vielä agilityhyppy leveine siivekkeineen, juniori avoimessa oli tokohyppy. Oon erittäin tyytyväinen, ettei Nero kiihdy liikaa agilityesteistä, vaikka estehyppy olikin sellainen ja kehän reunoilla niitä löytyi enemmänkin.

Maalin jälkeen oli kyllä hyvä fiilis, vaikka radalla jännitettiin ja stressattiin ja hidasteltiin urakalla Neron kanssa. Lähdettiin ulos hallista lenkkeilemään ja hyödyntämään ulkoa löytyvät agilityesteet, vaikka Annina oli vielä menossa.

Tehtiin muuteman kerran kepit, joista suurin osa meni todella hyvin, toinen keppisuunta saa Neron epäröimään jossain 3-4 kepin kohdalla, etenkin jos itse irtoan liian pitkälle eteen, tosin se ohjauspuoli on mun kropalleni selvästi hankalampi. Tehtiin myös kerran puomi, jolla komensin neron 2 on 2 off, "ota!", sujahti oikeastaan maahan, mutta pysähtyi, vaikka sinkaisin itse juuri Neron ohi täysiä, superpalkka ja lähdettiin vielä hiukan tallustelemaan ja hengittelemään kosteaa metsäistä tuoksua.

Palkintojenjaossa alettiin jakaa papereita ulos lähtöjärjestyksessä, laitoin merkille Taika bc:n ja Ronjan hypättävän yli.. aika selvä sijoitus.. Mukavasti meni seuratovereilla, muilla tutuilla ja vesikoirilla, Jokusta tuli ensimmäinen RTK2. Niinhän siinä kävi, että Ronja ja Annina saivat nousta palkintopallille ja vastaanottaa hopeinen mitalli, josta oli kova kamppailu: n. 22s parempi aika takasi sen, kun pronssituloksen pokannut Lassi bichon sai samat pisteet kuin Ronja. Tulokset löytyy täältä.

Kotiin lähdettiin sopivasti sunnuntain paluuruuhkan loppumainigeissa ja n. 11h reissu saatiin päätökseen. Kotoa löytyi pieni iloinen fleecehuopia varasteleva ja ilopisuja tekevä tuhinatyttö, jonka tempauksista ei voinut edes suuttua - iloista fiilistä ei ei vaan saanut mikään tapettua, joten pisulammikon päällekin etsittiin vain paperia ja fleece vaihdettiin leluun.

Saisipa tuon fiiliksen pullotettuna, tai pieneen kaulakoruun suljettuna..

yksilö. ja me kaikki.

Rally-tokopyykkiä.

Rally-toko

Laji senkun jatkaa kasvamistaan ja valloittaa yhä laajemmalti eri rotujen harrastajia, kuiy uusia kaupunkejakin.

Suomenmestaruuksista päästään kisailemaan 21.9.2010 KKK hallilla, nyt neljässä eri sarjassa. Tänä vuonna on mukana avoin luokka, joka järjestettiin ensimmäisen kerran virallisena 11.4. Ensimmäiset RTK2 tunnukset ja menoliput voittajaan saatetaan jakaa tuolla, ellei snautseri Kasper ehdi nousta 7.8. kisoissa.

30.7. järjestettiin sääntövääntö Suomenlinnassa, jossa olimme Nevan kanssa mukana. Neva ei valitettavasti saanut suunvuoroa esittää lisättäväksi "pussaa tuomaria" tai "saa hepuli" -kyltit. Keskustelu oli rakentavaa ja huomio pysyi kahdessa peruselementissä: koirien erilainen koko ja tehtävien turvallinen suorittaminen. Allekirjoittanut oli huolissaan tuomari- ja koulutusohjaajakoulutuksesta, erilaisten hyppytehtävien riskialttiudesta ja tuomarin allekirjoitusten määrästä (3-5 per koira). Myös kuluvan paperin määrä on huomattava, eikä monen paperin syytäminen ole kovin ympäristöystävällistä.

Muutama uusi etappi rallyn parissa on edessä, saa nähdä miten niistä selvitään. Ensimmäinen niistä koittaa 19.8.

Agility

Agilityn koulutusohjaajakurssi on loppu. Kurssi jätti pohtivan ilmapiirin, jota jokainen kurssilainen peilaa omaan taustaansa. Allekirjoittaneelle se tarkoitti lähinnä täyttä laukkaa ylös kontaktipintaa, eikä tiedä onko siellä ylhäällä puomin keskiosa - vai pelkkä ilmalento ja keinun paukahdus.

Ensi viikolla alkaa myös koulutukset taas pyöriä. Se tarkoittaa paitsi Ännien treenien jatkumista, myös kouluttajana toimimista. Koulutusohjaajakurssi antaa tietynlaisen statuksen, jonka pohjalta voidaan sysätä suurempiin saappaisiin. Aika näyttää kompastutaanko vai oppiiko niissä kävelemään sujuvasti.

Yhdistykset

Yhdistykset ovat kovin helppoja ja mukavia. Niiden on tarkoitus on tarjota jäsenistölleen palveluita. Lehtiä, koulutuksia, tapahtumia. Lisätään yhdistyksiin ihmisiä, toimijoita. Yksikään yhdistys ei pysy jaloillaan ilman sitä liikkeelle laittavaa voimaa, samalla niin pientä ja samalla niin suurta. Se voima saa aikaiseksi - mutta se voi myös pysäyttää.

Yhdistyksen voimavara on myös sen heikkous. Eri yhdistyksillä on lähtökohtaisesti erilaisia heikkouksia. Toissijaiset heikkoudet tulevat yksilöiden kautta. Tiedonpuute, kommunikaatio-ongelmat, oman edun ajaminen, tehtävien kasaaminen itselleen, mustamaalaus, kieroilu, ymmäryksen puute. Kovin erilaisia ja kovin samalaisia vaikutuksia. Suunsa avaaminen. Tai avaamata jättäminen. Voi tuoda paljon hyvää tai paljon pahaa. Vaikutukset voivat näkyä nyt - tai tulevaisuudessa. Se voi näkyä jonkin lisääntymisenä - tai puutteena. Se voi näkyä yleistasolla tai yhden ihmisen taakkana.

Jaetaan tieto. Jaetaan taito. Totuus. ja taakka.

Jotta yksikään ei saa valtaa, jotta yksikään ei muserru. Jotta meillä kaikilla olisi mahdollisuus olla rinnakkain.

Kaarinaan kaahaillen, rally-kisoissa astellen

© Jättitassu. pujottelu

Jjep, Annina tyrkkäsi suden suuhun ja käski hakea viimeisen hyväksytyn tuloksen rally-tokon alokasluokasta itse. Gulps. Seuraaviin kisoihin Nero ilmoitettiin jo valmiiksi Anninan kanssa AVOimeen, että siinäpähän sitten tavoitteita.. sama temppu tehtiin Ronjalle.

Meitä lähti siis kaksi paria tavoittelemaan viimeistä hyväksyttyä tulosta Kaarinasta. Anna&Nero, sekä Katja&Ronja. Pieni kummitteleva ääni sanoi Annan päässä, että yksi RTK1 ja toinen-ei-noussut tulisi kotiin. No, niinhän siinä kävi. Tosin toisin päin kuin kuvittelin..

Paikan päälle tultiin aika tarkasti Katjan navin olettamaan aikaan. Siinä 13 aikoihin, jolloin alkoi olla viimeiset minuutit ilmoittautua. Paikkana ollut Wallas-Marin pakkipaikka/piha oli kohtalaisen tuulinen ja asfaltti paikoitellen muhkuralla tai kuopalla, näin mm. liikkeestä maahan kyltin kohdalla.

© Jättitassu, tässä lähtee Nerolle viimeinen nakki ennen lähtö -kyltin luokse siirtmistä. huomaa panta

Kauheasti ei ehtinyt, ilmeisesti, jännitämään kun koko ajan oli liikkeessä: etsimässä nrolapunpidikettä, pissattamassa Neroa, suurentamassa Nevan pentuaikaista klipsupantaa (Neron oma oli hukassa).
Alokasluokan perrot pääsivätkin starttaamaan peräkanaa, ensin Elli, toisena Nero ja viimeisenä Ronja.

© Jättitassu. Ensimmäinen liike ja heti tyritään.

Omia tuntemuksia radalta on vaikea sanoa, jotenkin sumuisaa, mutta silti kyltit oli kohtalaisen kirkkaina, vaikka en rataa kauheasti harjoitellutkaan.
Rauhaa ei rikkonut edes ensimmäisen kyltin Neron omakeksimä hieno liike kierrä oikealta ohjaajan ympäri perusasentoon. Eli livahti perusasennosta uudelleen sivulle, kun tarkoitus oli tulla eteen istumaan. Uusiksi, vielä rauhallisemmin ja huolellisemmin. Johan tuli eteen! ja siitä vasemman kautta perusasentoon istumaan.

© Jättitassu. Liikkeestä maahan

Ei kompastuttu tai kaaduttu asfaltin muhkuroihin, osattiin laskea kolmeen ja verkkainen vauhti meni varsinaiseksi hiipimiseksi viimeisen tehtäväkyltin, hitaasti, kohdalla. Maaliin oltiin siis selvitty.
Muuteman pompun Nero teki radalla ja meinasi jäädä vähän tielle joissain kohdissa. mutta me oltiin selviydytty maaliin! maalissa oltiin! Eikä jääty nuuskimaan tai seisoskelemaan. Pisteitä en uskaltanut lähteä arvailemaan, mutta kyllä se läpi tuntui menneen ja kirkkaasti.

© Jättitassu. Istu, kierrä koira.

Tuloksia saatiin odotella toinenkin tovi. Odotellessa tuli ostettua arpoja, 2x kangaskassi, naksu, avainkaulanauha "jojolla" ja joku herkkutikku saatiin, arvanmyyjän iloisen pokkuroinnin ja kiitoksien jälkeen. Juteltiin muiden kisaajien ja muuteman vesikoiranomistajan kanssa.

Tuloksien viimein tullessa lähti paperien jako käänteisessä järjestyksessä huonoimmasta kirkkaimmille sijoille. Katja kävi hakemassa arvostelulomakkeen ja hylätyn, 3 uusimista (2 sallittu). Monen monta paperia myöhemmin Petra epäuskoisena kävi pokkaamassa toisen hyväksyttynsä Lucan kanssa, 90p. Itse olin siinä jo monta paperia aikaisemmin ollut valmis liikahtamaan, Hanna Suomista&Hiskiä kutsuttaessa meinasin jo lähteäkkin.

Pari paperia myöhemmin se oma vuoro tulikin, 96p ja 6. sija, RTK1 ja siirto avoimeen. yhden uusimisen lisäksi (-3p) tuli siis vain yksi virhe! Kontr 5. kyltillä, joka tarkoittaa "koira estää tai häiritsee ohjaajaa". 5 oli saksalainen täyskäännös, mutta luulen virheen tulleen oikeasti kyltiltä 4, askel oikealle.
Voiton ja kaksi muutakin sijaa vei Kati laumansa kanssa. 4. ja 5. tulleet saivat Katin 2.&3. tarkoitetut palkintokassit. Nyt hiukan harmittaa, jos oltaisiin sipsutettu 5s nopeammin oltaisiin saatu hieno rally-toko -tekstillä varustettu kangaskassi, höh! :)

ALO
6. Anna ja espves Nero 96p / 2.04.87s RTK1 --> AVO
10. Petra ja barbet Luca 90p / 3.14.24s
19. Hannele ja espves Elli 78p / 2.10.91s
Katja ja espves Ronja HYL

Ronja jäi siis valitettavasti ALOon, kun taas Nero nousi AVOon. Elli ja Lucakin ovat enää yhden hyväksytyn päässä avoimesta. Kotimatkalle lähdettiin aika nopeasti palkintojeanjaon jälkeen, mutta tulospalvelu kertoo mölli-perrojen menneen hyvin.

Herra RTK1 kotona diplomin kanssa.

mölli-ALO
1. Hannele Pirttimaa ja espves Ronja 100p / 2.13.30s sij. I. onnea!
4. Marika Raittinen ja espves Ramo 98p / 1.45.38s
13. Leena Söderholm ja espves Ludde 82p / 1.33.32s

Leena&Ludde olivat Uuraisilla samalla vesikoirien pk-leirillä kesäkuussa 2008.
Rally-rotuhaaste on nähtävästi otettu vastaan: Kaarinassa oli 6 valkoinenpaimenkoiraa! :)

edellinen rally-päivitys on muuten tullut tänään esille, käy kurkkimassa.
Kisojen täydelliset tulokset ja linkki kuviin löytyy rallyfoorumilta.

Rally-tokoillen, kisoja katsellen

11.4. sunnuntaina pakattiin Anninan autoon Nero, Kauko ja Joku, suuntana Porvoon Peten Koiratarvikeareena. Ilmoittautuminen oli hiukan kummallisesti ulkona, vaikka itse kisat olivat sisällä. Saatiin käsiimme uutuuttaan loistavat oranssit kilpailukirjat muovikoteloilla. Tarkoituksena oli tarkastaa aikaisemmat tulokset ja täyttää puutuvat tiedot. Ahh..tunnistusmerkintänumeron kirjoittaminen.

Paikalla oli taas monia tuttuja, hienoja tuloksia, paljon kuvia ja kiva päivä.
Avoin luokka järjestettiin ensimmäistä kertaa virallisena, jossa starttasi ekana perrona Joku. Laskin myös tuloksista, että osallistujista 25% oli vesikoiria(14/56), aika hurjaa :) !

ALO
Johanna ja espves Minni 93p ->RTK1, siirto AVOon
Katja ja espves Ronja 91p
Annina ja espves Nero 90p
Ulla ja espves Nuno 88p
Annina ja espves Kauko 80p ->RTK1, siirto AVOon
Hannele ja espves Elli 79p
Petra ja barbet Luca 76p

AVO
Annina ja espves Joku 90p sij. III

mölli-ALO
Tove ja espves Bezza 93p
Taina ja espves Siiri 86p

Rally-tokofoorumilta kaikki tulokset. Vesikoirafoorumin tulosaihe (vaatii rekisteröitymisen).
Lisää kuvia löytyy täältä.

perroryntäys rally-tokokisoissa

Espoon Agimestassa järkättiin tänään rally-tokokisat. Paikalle tuli ennätysmäärä perroja: 7 kappaletta. Vesikoiraedustus oli muutenkin hieno, paikalla oli myös 4 lagottoa ja yksi barbet.
Perrot veivät nyt kyllä rytinällä rotuennätyksen nimiinsä suomen rallykisoissa, eipä ole noin montaa samanrotuista nähty starttaamassa yksissä kisoissa.


Minni, Kola, Ronja, Nero ja Joku


Kola etsii peukkua


Ronja keskittyy poseeraamiseen


Kauko treenaa ennen omaa vuoroa


Saiskos jäljestämisestä lisäpisteitä, pohtii Kauko. Maassa oli jokin haju, joka vei monen koiran nenän mennessään. Neron suorittaessa joku oli kuulemma sanonu, että näyttäis et koiru jäljestäis..


Joku ja 270° oikealle


Minni suorittamassa vasenta täyskäännöstä (saksalainen tyäskäännös)


Tuloksia odotellessa on hyvä pitää nakinsyöntibileet ja pitää hauskaa! Joku, Ronja ja Nero


Minnille kans, Neron epätoivoinen syöksy

Perrot tulivat ja näyttivät muille mallia paitsi rotuylivoimalla, myös tuloksissa: ALOn 1. ja 2. sija ja möllin 1. sija menivät perroille ja lopuillekin tuli hyväksytty tulos!
70p on alin hyväksytty, 100p maksimi.

Alokasluokan sijoittuneet

2. Katja&Ronja 1. Johanna&Minni 3. mudi

ALO perrot
1. Johanna&Minni 97p
2. Katja&Ronja 96p
11. Annina&Kauko 87p
12. Emilia&Kola 86p
13. Annina&Joku 81p, TS ja RTK1 -> AVO
15. Annina&Nero 81p

Mölli-ALO
Ulla&Nuno 98p

TS tarkoittaa Tuomarin Suosikkia, joita jaetaan yksi, per luokka.
RTK1 on Rally-Tokon koulutustunnus, toimivat samalla viisiin kuin tokon koularit.
Joku on ensimmäinen hyväksytyn tuloksen tehnyt perro ja vei ensimmäisen rally-toko koulariperron tittelinkin!


Alokasluokan perrot, kuvasta puuttuu Kauko. vasemmalta oikealle,
Annina, Joku, Nero, Emilia, Kola, Katja, Ronja, Johanna ja Minni

Ensimmäisen hyväksyttynsä keräsivät Nero, Kola ja Ronja, joista kaksi jälkimmäistä ensimmäisissä kisoissaan! Kaukolle ja Minnille hyväksytyt olivat toiset. Pisimmän korren veti kuitenkin Joku, jolle tulos oli kolmas hyväksytty ja oikeuttaa RTK1 -koulutustunnukseen ja siirtoon avoimeen luokkaan, ensimmäisenä perrona!

Onnea kaikille suorituksiinsa tyytyväisille ja pärjänneille!
Perrotiimille kiitos kivasta päivästä ja nyt odotellaan seuraavia kisoja, jotka ovat 11.4. Porvoossa, sinne vielä isommalla porukalla ja yhtä hyvällä yhteishengellä ja fiiliksellä! ja portugeesejakin mukaan!
Koutsi onnittelee vielä kerran loistavia perro-oppilaita ja jatkakaa samaan malliin!

Rallyn saloja ja koutsin pohdintoja

Taas on yksi kurssi vedetty läpi - eikun kaksi. Kurssien jäljiltä löytyy lisää rally-tokon alkeet hallitsevia perroja ja portugeesi. Uskomatonta, millä vauhdilla ihmiset ja koirat sisäistävät lajin alokasluokan. 31 kylttiä yhden teoriakerran ja 5 harjoittelukerran jälkeen - joka ainut on valmis vähintään mölliluokkaan, suurin osa alokasluokkaan. 5 uutta avoimen luokan liikkeet hallitsevaa koirakkoakin on saatu.

28.2.2010 Espoossa järjestettävissä kisoissakin on ennätysmäärä perroja - 8kpl! Eipä ole koskaan taidettu nähdä näin montaa samanrotuista koiraa Suomen rallykisoissa. Huimaa. Rallyn saloja harrastelevia/kokeilleita perroja on suomenmaalla yli 20! Portugeesejakin löytyy ainakin kolme, toivottavasti enemmänkin. Hurjaa.

Itseäni hävettää, oma into, motivaatio ja - taidampa tosiaan käyttää sanaa - intohimo tuntuu olevan hiukan hukassa. Tuntuu, etten ole saanut itsestäni kouluttajana parastani irti. Tuntuu jotenkin lattealta. Syksyn kursseilla tuntsin olevani enemmän sydämmellä mukana.
En missään nimessä halua vähätellä tämän vuoden kurssia, se meni ihan hyvin, mutta tuntui kuitenkin erilaiselta. Kurssilaiset olivat loistavia - terveiset teille, jatkakaa samaan malliin! - sain omasta mielestäni välitettyä rallyn ideaa eteenpäin, mutta täysillä en siinä jostain syystä ollut mukana, se tuntuu pahalta.
On siis omalla tavallaan helpotus, että kurssit ovat onnistuneesti pulkassa.

Ehkä oman osansa tähän - sanotaanko väsymykseen? - on tuonut oman elämäntilanteen muutos, sekä muuteman harrastustunnin muuttuminen tiiviiksi harrastusrupeamaksi.
ma: koulutus
ti: apukoulutus, agitreenit, pitkä jäähdyttelylenkki
ke: agitreenit/koulutus
to: koulutus
Onhan tämä ollut hauskaa, antoisaa ja mielekästä. Oppiminen ja opettaminen on hauskaa ja oivaltaminen tai sen seuraaminen on aina nautittavaa. Nämä viikot ovat olleet hauskoja ja rikastuttavia, nyt viime päivinä olen oikeastaan tajunnut, että ne ovat olleet myös aika rankkoja.

Nyt vielä vapaatreenit ensiviikolla, jonka jälkeen suljetaankin pommarin ovet ja odotetaan lumien sulamista, sahaajankadun kentän valtausta ja kevään kursseja.

Rally-tokoilua kilpaillen 10.1.2010

Nevan kanssa tultiin ekasta pentunäyttelystä kotiin ja tuntui ruhtinaalliselta, kun oli yli 2h aikaa vaihtaa kamppeet, relata ja pakkautua autoon. Napattiin kyytiin Claudia&Tuikku, sekä Sara&Pessi.

Ajomatka meni aika mukavasti ja perille löysi helposti, vaikka en ottanut edes reittiopasta mukaan, ei sillä että katsoin sen edellisenä iltana: kehä ykköstä, kolmostielle, hyvinkää p, oikeelle, monni vasemmalle, eka tie oikeelle ja perillä. No, tuli kyllä ihmeteltyä, hyvinkää e jälkeen tulluta hyvinkää viittaa, mutta palattiin suoraan motarille. ja olivathan Clade&Sara joskus hallilla käyneetkin.
Enirolle vaan moite, kun uhkasi laittaa kiertämään hyvinkään keskustan kautta, vaikka koiraurheilukeskus neuvoo menemään pohjoisen rampin kautta. Sähläsin välietapin kys. rampille ja kappas, oli muuten kartankin mielestä nopeampi reitti, vaikka haku ilman välietappia väitti keskustan reitin olevan nopein.. Voi tätä itsekehun ja älyn määrää..

Perillä tuli ylistettyä lämmintä hallia ja ulkona lenkkeillessä ei tehnyt mieli jäädä seisoskelemaan.
Olin kuvitellut etten ehtisi nähdä "oppilaani" Johannan ja Minnin rataa, mutta toisin kävi. Nero sai jäädä hetkeksi muiden käsiin mölisemään kun puikkelehdin radan läheisyyteen.
Parivaljakolla meni hyvin, mitä nyt taisi jännittää mikä näkyi Minnin hidasteluna ja haisteluna. Teknisesti homma meni kuitenkin putkeen ja parivaljakko sai 87p ja hyväksytyn tuloksen, onnea!

Myös Claudia ja Tuikku olivat ennen meitä. Ihan parhaimmassa vireessä pari ei ollut, mutta 80p ja hyväksytty tulos kuitenkin, onnea teillekin :)!

Oltiin Neron kanssa luokan lopussa, alunperin meidän piti olla viimeisiä, mutta olisikohan muutema juoksunarttu ollut meidän jälkeen.
Pieni harjoittelu ja yritys innostaa Neroa menivät vähän kehnosti, mikä alkoi jo lietsomaan paniikkia; jos homma ei suju nyt niin miten ratanauhojen sisäpuolella sitten!?
Sinne me kuitenkin sukellettiin ja kyllähän toi jännitys paistoi musta ainakin puoleenväliin hallia.
No, Nerohan paineistuu todella herkästi ja ottaa etäisyyttä ja rahoittelee, minkä kerkiää - niin nytkin.

Puoleenväliin rataa päästiin ja aikamoista sahaamista mentiin, välillä ihan siedettävästi, välillä sain seisoskella ja houkutella Nero nostamaan nokkansa maasta ja tulemaan hermostuneisuudelta löyhkäävän emäntänsä lähelle jatkamaan rataa. Olin jo aika varma, että meillä olis jo hylsy kasassa ja uusinut kaksi tehtävää (mikä on maksimi). Aika tuskastunut olo alkoi olla, kun omia hermoja sannut kuriin ja pistin pelin poikki 7 tehtävän kohdalla, eli puolessavälissä. Ehkä me ens kerralla päästäis jo rata loppuun asti? Tai sitten mä lykkään Neron jollekulle hermonsa hallitsevalle ja keskityn vaan tohon opettamiseen, kerta oppilas pieksee opettajansa mennen tullen ;)

Keskeyttämisen jälkeen pingoin taas ulos kehästä minkä kintuistani pääsin - tuntui jumalattoman pitkältä matkalta - suoraan namipussille. Mitäköhän katselijat mahtoivat tuumata?
Tuntui kyllä todella pahalta, ei ole Nerollakaan kivaa, kun joutuu stressaamaan mun kanssani. Hetken rauhoittuminen ja muutema liike ja namia nassuun, ei Neroakaan enää huolettanut niin kovasti tuo kaksijalkainen hölmöläinen. Kun sain meidän arvostelulomakkeemme käteen meinasi leuka loksahtaa sijoiltaan ihan kunnolla, ajatukset taisivat kulkea rataa:"siis mitä, ette oo tosissanne!?" vähennyksiä -16p (84p) ennen keskeytystä.

virheet -3p
-tehtävän uusiminen x2
-puutteellinen yhteistyö x2
virheet-1p
-erittäin vino asento
-koskettaa tai nuuskii kylttiä, merkkiä, estettä tai henkilöä
-koira pois asennosta, enemmän kuin ½m
-taluttimen kiristyminen

Jotka tulivat kaikki kolmelta kyltiltä, eli muutema "puhdaskin" kyltti saatiin..
Ei Hylsyä, ei yhtään tempovirhettä (vaikka hengailtiin paikallamme ties kuinks pitkään), ei ohjaajavirheitä tai "koira estää tai häiritsee ohjaajaa" (tarkoittaa mm. että koira tulee ohjaajan kulkureitille) tai muutakaan, tai enemmän noita yllä mainittuja virheitä.

Alkoi risomaan, että olisiko pitänyt sittenkin pitänyt jatkaa loppuun? Olisiko sitä ja olisiko tätä? ja vielä kun olin taputtanut itseäni olkapäälle, että osasin keskeyttää.. No, spekuloida voi loputtomiin, mutta mitäs tällanen märehtijä luonteelleen voi. Täytyisi tsempata, opetella sitä positiivista elämänasennetta ja oppia hallitsemaan niitä hermojaan. Valaistumista odotellessa..

Kisojen jälkeen ollaan otettu yhdet rally-treenit, jotka menivät satapotenssiinkaksprosenttia paremmin kuin kisat. Nyt kuitenkin keskitytään kadonneeseen tokoilutaitoon ja yritetään saada agility starttauskuntoon.
Rallyyn keskittyy vain tää kaksijalkainen tyyppi opettajan roolissa. Yksi AVO-kurssi maanantaisin ja yhdessä Anninan kanssa vedetty ALO-kurssi torstaisin.

vuosikatsaushyppy

Ensimmäinen karkea vuosikatsaus raapustettiin heinäkuussa 2008, jatkoa se sai maaliskuussa 2009. Nyt on taas aika ihmetellä mitä on saatu aikaiseksi - ja mitä tavoitellaan ensi vuonna.


Annan ja Neron tapahtumakalenteri

Roturace 16.5.2009
-joukkue villarreal 8/34, nopein vesikoirajoukkue
-Nero jaetulla 46. sijalla ajalla 7,96, 4. nopein perro
Agirotu 2009? jäi..
Vesikoirat ryn tokot taukoillaan/omatoimitreeniä
Treenitreffit hiljaisempaa, mutta liityttiin itsenäisyyspäivän Kasavuoren valloitukseen
mejä tai pk - jäljestys talviunessa. Yksi pk-jälki tehtiin kesällä
taipparit? ei etene

toko
-ALO3 138p,
-seuraavaan kokeeseen alkuvuodesta 2010
BH piiloutunut...

rally-toko
-1 keskeytetty kisarata
-viikonloppu leirillä oltu 26.-28.6.2009
-tavoitteena 3 hyväksyttyä alokasluokan rataa -> siirto avoimeen
-Alokasluokan liikkeet kisakunnossa, käytännössä myös avoimen, ollaan treenailtu myös joitain voittaja- ja valioluokan liikkeitä

agility
-tiistaisin (I-HAH) ja keskiviikkoisin (yksityinen vesikoiraporukka) treenit
-kisalisenssi vuodelle 2010
-vaihtelevaa menestystä epiksissä (paras tulos 0-voitto HauOpenin maxi-mölleissä)

koiratanssi
-rally-toko leirillä leiriläisten välisen kisan voitto

näyttelyt
-tältä vuodelta näytelty (Turku KV AVO-H, Hyvinkää E AVO-ERI AVK4, Turku KV AVO-EH AVK3)
-ensi vuodelle ei suunitelmia
-nyt nahkarottana


Annan kouluttelut ja kouluttautumiset

pentutokokurssi syksy 2009 oli ja meni
rally-tokokurssi talvi 2009 4/5 kerrasta ollut (viim. kerta 10.12.)

tokon koulutusohjaajakurssi ainoa oli kauempana ja huonona ajankohtana.. vuonna 2010 jos järkätään?
agilitykoulutusohjaaja omaa tuntumaa harrastajana ja kisaajana ensin, ehkä 2011?
kasvattajanimi anottu ja saatu
kasvattajan jatkokurssi marraskuun meni ohi, vuonna 2010 jos järkätään?

sunnuntai leiri ja kisat: ready steady go

Ready steady can't hold me back

Ready steady give me good luck

Ready steady never look back

Let's get started ready steady go

Aamulla olikin lämmintä ja taivas oli pilvetön. Nyt treenattiin rallya kaikki kolme ryhmää yhdessä pienillä rasteilla, ensin ilman koiria ja sitten koirien kanssa. Tehtävinä pujottelut, spiraalit, avoimen houkutus, temponmuutokset, 1-2-3 askelta eteenpäin/peruuttaen, sekä koiran ympärikierrot.
Kamat kasaan, syömään ja kisapaikalle. Me pakattiin autoon kamat ja siiryttiinkin autolla, osa leiriläisistä tuli kävellen. Autopaikkaa ei meinannut löytyä ollenkaan...

Jatkuu.....

rallyleirin lauantai: don't stop moving

..Can you feel the music...

Lauantaina oli taas rally-treenit heti aamusta. Meidät heitettiin minimaaliselta hiekkaparkkikselta viettävälle nurmelle pieneen sateeseen, mutta se ei treenaamista estänyt. Jatkettiin tyylillä "tää on sit se tulppaani/sydänmikälie" ja "tää on sit se koiran heitto oikealta takaisin vasemmalle", kun ei ollut vaativampien luokkien kylttejä. Naureskeltiin, että otetaan noi loputkin kylttitelineet pois, seurataan vain tota tallattua uraa ja tehdään liikkeet ulkomuistista.

Myöhemmin ruokaa ja teoriaa, kisaamisesta ja koiran kouluttamisesta ja motivoimisesta, tuttua kauraa oikeastaan kaikki (meille, mutten väitä, että muille). Ilmottauduttiin vielä viimetipassa seuraavan päivän Nuorten SM-kisoihin ja ostettiin naksut (tappelu. lopputulos: molemmille liila). Meillä naksuttelu on kaatunut siihen, että Nero väistää meidän naksua tai purkin kantta (vaatii molemmat kädet...), joten olin todella positiivisesti yllättynyt, että nyt löytyi sopiva, JESS!

Uimaan lähdettiin Sorlammelle, läpi metän ja suon. Suota tuli käveltyä vähän turhankin pitkä matka, pakkia ja löydettiin oikea polku. Tosi hienot maastot, tykkäsin. Nero juoksenteli ihan onnesta soikeana muiden kanssa. Lampi oli äkkisyvä, joten uiman pääsi laiturilta tai suroaan molskauttamalla. Itse en uinut, mutta pieni reppana vesikoira joutui sinne tuupatuksi. Ensimmäisen pukkauksen jälkeen haki keppiä ihan intopiukeana, paremmaksi pisti vain Joku. Olipa siinä hyvä selittää, ettei tää näin vesikoiraa aina oo.

Takaisin leiripaikalle ja raahaamaan agiesteitä esille. Vuorossa ihmisagilityä. Näkyi kyllä mun ohjaustaidoissa pahoja puutteita, mutta treenataan lisää. Annina-koira antoi kyllä välitöntä palautetta.
Sen jälkeen Nerokin pääsi juoksentelemaan. Parkkis oli kovin pieni, mutta ohjaamista ja tarkkuuta vaativa rata ei paljoa tilaa vienytkään. Takaakierto ja ajoitus on suurin ongelma, niitä pitää hioa.

Muutemia agiesteitä vapaatreenattiin ja sitten lepäiltiin. Vielä oli koiratanssi jäljellä ja siellä paloi nakkia, kun piti miettiä erilaisia tapoja pujotella ja pyörittää koiraa ympäri ja peruututtaa.
Vetäjä käski vielä keksiä ohjelma ja sanoi, että illalla kisataan toisen ryhmän kanssa.

Kauheasti treenaamista ja liikkumista. Sitten vielä kisattiin tanssitaituruudesta. Kovin moni ei uskaltautunut mukaan ja ihmisiä tökittiin osallistumaan, me mentiin sitten ihan läpällä, vapaaehtoisesti. Koreografia ei ollut tosiaankaan valmis, pätkiä kyllä löytyi, mutta koko ohjelmaa ei ollut, eipä tuo mitään haitannu, hauskaahan me mentiin pitämään. Aattelin, et tuo on ihan raato, mutta hyvin se nakin avustuksella jaksoi mennä, eikä improvisointilahjani jättäneet mua tälläkään kertaa pulaan: tanssahdeltiin yhdeksästä osallistujasta voittoon! Keräsimme äänistä 10/19, toiseksi tullut sai 6 ääntä. Vau, hyvä me! Ihme otus tuo, kun jaksoi vielä..

Taas astetta paremmaksi laittoi Joku: Tacon ihminen Lilli heitteli Jokulle vielä keppiä ja kysyi, miten tää jaksaa. Nero oli tällöin jo koisimassa.
Ilta jatkui vielä saunomalla ja ahtamalla naamaan lettuja. Anun 5l taikinasta jäi vielä ylikin.. Kortinpeluuta vielä hetki, koirat raatoili nurkissa, Nero mun tyynyn päällä. Tää yö ei ollut niin kylmä ja nukkuminenkin oli katkottomampaa.

mökkeilyä ja Rally-toko -leiri

Keskiviikkona suuntasimme Lotan ja Muusan kanssa mökille, jossa Loviisa ja Kuru olivatkin ehtineet majailla muuteman päivän ihan kahdestaan.
Neroa lähinnä kummastutti tyttöjen hurja riekkuminen tai Muusan aurinkokylvyt. Vesikoiraa ei liiemälti uiminen innostanut ja veteen kannettunakin suuntasi määrätietoisesti rantaan. Laiturille poika tuli sen sijaan varauksetta, toisinaan on mulkoillut kauempaa "ihan saletisti heität mut tonne jos tuun lähemmäs." -asenteella.

Perjantaina tultiin kotiin 14 maissa ja olipa siinä vesikoiralla ihmettelemistä, kun laukkusta lentää puolet tavaroista pois, osa takaisin ja uutta perään. 16.30 oltiinkin sitten jo pakkauduttu Anninan ja Jokun kanssa samaan autoon ja suunnattiin Espoon juna-asemalle.

Suuntana oli Suomen Rally-Tokoliiton nuorten viikonloppuleiri Spanielikerhon tiloissa. Autollisina poimimme kaksi villakoiraa ihmisineen juna-asemalta kyytiin ja hurautimme leiripaikalle.

Paikka oli mukavan näköinen ja kodikas joitain puutteita lukuun ottamatta. Talon yläkerrassa oli tilaa useammalle leiriläiselle nukkua, mutta Neron haukkuherkkyyden tuntien ajattelin teltan olevan kaikkien kannalta rauhallisempi vaihtoehto, joten majoittauduimme isoon sellaiseen Anninan ja Jokun kanssa.

20 leiriläisestä löytyi monennäköistä koiraa ja ihmistä, meidän edustaessa vanhimpia leiriläisiä (saakelin yli-ikäiset) ja perroja (pidettiin maine korkealla). Kouluttajista ainoa ennestään tuttu oli Claudia, joka opasti meidät keväällä lajissa alkuun. Claudian ihana Tuikku (Nero allekirjoittaa) oli yhdellä koirattomalla leiriläisellä, joten Claudia keskittyi koulutuspuoleen. Pääsimme (jouduimme?) kokeneempien ryhmään, jota veti Reeta.

Tuloiltana pidettiin treenit, käytiin läpi lyhyitä lähinnä alokasluokan liikkeistä koostuvia ratoja. Muutemaa avoimen ja erikoisvoittajan kiemuraa käytiin läpi. Nero oli ihan menossa mukana, mutta ihminen tuntui tyystin unohtaneen kylttien oikeanlaisen suorittamisen.
Illalla grillattiin makkaraa ja maissia, Anna ilmeisesti ylimpänä maissivastaavana.

Yöllä satoi hiukan, oli kylmää ja harmaata, lentokoneita jyräsi ylitse ja nukkuminen jäi vähemmälle. Neroa inhotti myös Jokun ryntäys iholle, mutta muuten oli rauhallista.