Hyvää Uutta Vuotta

Hyvää Uutta Vuotta 2012!

Tästä on hyvä lähteä pähkäilemään tämän vuoden tavoitteita.

Anna
- agissa vastaavan koetoimitsijan oikeudet syksyyn mennessä
- kasvattaa kuntoa, jotta pysyy radalla edes välttävästi mukana
- treenata ohjaamista, ohjaamista ja ohjaamista
- tokon koulutusohjaajakortin hankkiminen
- kasvattajan jatkokurssin käyminen

Nero
- korkata kolmoset ja saada tuntumaa kolmosen radoilta ja fiilis kohdalleen
- vuoden tavoite on saada muutama nollatulos
- keppi- ja kontaktitreeniä
- rallyssä saada hyväksytty tulos voittajaluokassa
- mahdollisesti käydä alokasluokan tokokokeessa
- käydä spanieleiden taipumuskokeissa

Neva
- palata keväämmällä kisaamaan
- vuoden tavoitteena nousta kakkosiin
- keppi- ja kontaktitreeniä
- lelujen arvonnosto treenitilanteita varten
- rallyssä siirtyä avoimeen ja saada sieltä tulos
- rallyn ohella hioa ja rakentaa vahvaa tokopohjaa
- mahdollisesti ulkomaanreissu ja siihen liittyen karvan kasvatusta

Kiitos kaverit!

Vuosikatsauksen toinen epävirallinen osa, kiitos kaverit!
Vuoteen on mahtunut paljon, mutta se ei tuntuisi miltään, ilman ystäviä!

Paljon ollaan koettu ja nähty yhdessä, lukemattomia tunteja treenaten, lenkkeillen, kisaten, pähkäillen, reissaten, mökkeillen, jutellen ja juhlien.

 

 

  Yllä © Sanna Lehtonen

 Vasemmalla © Sanna Kittamaa

 

 

 

© Sami Osenius 

Paljon uusia reissuja, yhteisiä kokemuksia, oivalluksia, ilojen, surujen ja onnistumisten jakoa toivottavasti myös tulevaisuudessa!

Harrastus vie naista, kilometrejä kertyy...

... ja matka jatkuu, kiitos kun olette olleet mukana!

Vuosikatsaus 12/11

Vuosikatsauksia on tullut tehtyä viisi, tämä on kuudes ja mikäs sen sopivampaa kuin nyt vuoden lopussa summata kuluneen vuoden - ja vähän ylikin tapahtumat. Edellinen katsaus onkin ollut jo puolitoista vuotta sitten! Löytyvät tunnisteen "vuosikatsaukset" alta.

sisällysluettelo ;)

• Yleisesti - ja pitkästi
• tehokuukausi
• Vuosi 2011 tiivistetysti
• Anna
• Nero
• Neva
•  Vuosi 2010 syksy-talvi tiivistetysti
• Tulossa olevia blogauksia
• menneitä tapahtumia
• vuoden 2012 suunitelmia!

Yleisesti - ja pitkästi

Tapahtuma- ja tulosrikas vuosi. Alkuvuodesta allekirjoittaut järjesti kimppatarkistuksen Mevettiin, jossa syynättiin Neva perusteellisesti ja Nerolta uusintatsekaattin kyynärät agilityn takia, sekä kuvattiin selkä.

Emäntä on tunnetusti juossut treenaamassa, lenkkeilemässä, kouluttamassa, kouluttautumassa koirien kanssa - että ilman. Toiminut I-HAH:n kilpailutoimikunnassa, järjestänyt rally-tokokilpailut ja toiminut niissä vastaavana. Pyörittänyt osaltaan I-HAH:n Robur Cuppia, että seuramestaruuksia. Suorittanut rally-tokon tuomarointiharjoittelut ja hakenut RT tuomarioikeudet. Käynyt koetoimitsija2, agilityn.

seuramestaruushopeaa x2!

Agilityssä siirryttiin toukokuun lopussa Neron kanssa maxi2 ja marraskuun loppupuolella aukesi tie maxi3, ensi vuonna korkataan sitten kolmoset! Maaliskuussa Nero saavutti viimeisen hyväksytyn rally-tokon avoimessa ja siirtyi voittajaluokkaan, joka korkattiin SM-kisoissa marraskuussa, tuloksena HYL. Seuramestaruuskisoista Nero nappasi maxikisaavien toisen sijan.

Nero SERT ja SERT -> maxi3            Rally-toko, Voittajaluokkassa 

                                                         kuvasta kiitos Satu Erkiölle

Neva keväällä 2011 turkilla         - ja ilman!

Neva korkkasi agilityuransa syyskuussa saaden toistaiseksi ainoan tuloksensa, nappasi aikaisemmin syksyllä Robur Cupin kokonaiskisan voiton ja sijoittui jokaisessa osakilpailussa. I-HAH:n seuramestaruuksista tuli molemmille hopeamitalli kotiinviemisiksi. Rally-tokoura korkattiin SM kisoissa, hyväksytty 82p.
Neva haki keväällä yhden sertin näyttelyistä ja syksyn kolmen viikon putken päätteeksi kolmannen sertin, ensimmäisen cacibin, sekä Suomen muotovalion tittelin. Näyttelyiden välissä ehti myös käydä taipumuskokeissa, joista melko odotetusti SPA0 puuttellisen haun takia, emännän sylivauva, "enhän mä nyt yksin..!".

SERT, CACIB, FI MVA, VSP

kuva © Anu Pullinen-Kokkonen

elokuussa vietettiin tehokuukautta: 3.8. Kotka agi + mökkireissu kaverin luona, 13.8. Valkeakoski K + sukuloimassa, 14.8. Lieto agi, 20.8. Hyvinkää agi, 21.8. Heinola K + sukuloimassa, 22.8. Robur Cup I epis-agi, 24.8. taipumuskokeet,  27.8. GP's ja Mahottoman kasvattajapäivillä, 28.8. Tervakoski KV, 30.8. Robur Cup II epis-agi
muistinkohan kaiken, hmm..

2011

Anna
- koetoimitsija2, agility (harjoittelut työn alla)
- rally-tokon tuomariharjoittelu (m-alo, m-avo, m-voi)
- rally-tokon tuomarioikeudet (18.9. Porvoon kisassa)
 - kiva koirakansalainen -testin tuomari 27.8.
- agin alkeiskurssi, kouluttaja ja valintatiimiläinen
- I-HAH:n agilitykouluttaja
- I-HAH:n rally-tokokouluttaja
- I-HAH kilpailutomikunta, ilmo&toimistotarvikevastaava

valokuvausturistina mm. :
- agilityn SM Nastola
- tokon SM 2011 Klaukkala
- Voittaja 2011
- Helsinki KV
- Spanieliliiton erikoisnäyttely

ei niin turistina, mutta kuvia tuli näpsittyä myös:
- rally-tokon SM 2011 Hyvinkää
- koirauinnin SM 2011 Loppi

Nero
agility:
- maxi1: LUVA, SERT (Helsinki 28.5.)
- maxi2: 2xLUVA (Lohja 17.9., Vantaa 18.9.) LUVA, SERT (Hyvinkää 27.11.)
- 2x 2. sija, 3x 3. sija
- I-HAH:n seuramestaruushopeaa maxikisaavissa
- treenannut Ville Liukan ja Anna Heinosen vetämissä ryhmissä

rally-toko:
- RTK2 (Porvoo 19.3.)
- 1x HYL <70p voittajaluokasta

muuta:
- koirauinnin SM, paras mini (max. 15kg)

terveys:
- kuvattu 17.1. Mevetissä
- kyynärät ok
- selkä muutamia tiiviitä nikamavälejä, muuten ok

Neva

agility:
- mittaus mediksi vuoden alkupuolella
- Robur Cupin medimöllien voittaja (sij. 1., 3., 1.)
- I-HAH:n seuramestaruushopeaa medimölleissä
- kisauran korkkaus Lohjalla 17.9., sij. 2. tulos: 18,16vp

 rally-toko:

-hyväksytty ALO 82p Hyvinkää 26.11. (eka virallinen)

 näyttelyt:
- SERT, VSP, "BIS-VSP 5" Lohja II-erikoisnäyttely 9.4.
- ERI, AVK2 Valkeakoski K 13.8.
- VASERT, PN2 Heinola K 21.8.
- SERT, CACIB, FI MVA, VSP Tervakoski KV 28.8.

muuta:
-taipumuskoe SPA0, Marttila 24.8.

terveys:
kuvattu 17.1. Mevetissä
- lonkat B/B
- kyynärät 0/0
- polvet 0/0
- silmät ok
- selkä ok
kilpparit ok (8/2011):
- TGAA, T3AA ja T4AA -negatiivinen
- T4, TSH, T4/TSH ok

2010

Tulossa seuraavat blogaukset,

2011
Vuonna 2012
Voittaja 2011
agi Hyvinkää 27.11.
rally-toko SM 2011
Spanieliliiton erikoisnäyttely 2011
agi Vantaa 18.9.
agi Lohja 17.9.
x määrä lisää agikisasummauksia
I-HAH seuramestaruudet 2011
terveystarkit & rtg kuvat


2010
HW-10 & W-10
Tartu
selkeyden vuoksi ne päivätään kuten ennenkin tapahtuman ajankohtaan tai lähipäiville.

Kittamaan vesurisakki ja vesikoiria

Teksti on kirjoitettu tapahtuma-ajankohtaa paljon myöhemmin, minkä vuoksi sisältää muutaman viittauksen tätä myöhäisempiin tapahtumiin.
Kuvia lisätään..

Tänäkin vuonna pääsimme Kittamaalle talkoilemaan, viikonlopuksi 1.-3.7. Viimevuoden kaislanniitto viikatteella vaihtui monimuotoisuuden vaalimiseksi raivaamalla pajukko oksasaksilla ja vesureilla. Uusi vuosi - uudet työkalut.

Matkassa oli 12 vesikoiraa ja tuo saksanvesikoira Partanen emäntineen.
Luru, Zia, Ansa, Marta, Caos, Sera, Saaga, Uma, Mena, Mila, Nero, Neva ja Partanen.
Varsin menestyksekästä sakkia, kerta oli tokon ja agin SM(-joukkue) skabojen sijoittujia sakissa. MM-karsintalaisia ja kansikuvatyttöjäkin (kts. koiramme -lehden 7-8 kansi) ja olihan Nerokin peräti koirauinnin SM skabojen paras mini ;)
Taas saatiin kohottaa maljaa hienoille tuloksille!

Konsepti meni omalta osalta ihan nappiin, Nero pääsi/joutui mukaan ja Nevallakin oli nätisti juoksut puolivälissä. Nero-ressu oli aika hukassa ja stressaantunut. Kalusi itsensä toisena yönä auton takakontissa olevasta kevythäkistä ulos.. Koira joka ei käytännössä tuhoa yhtään mitään..

Kahtena päivänä vesuroitiin siis tiheä pajukkoinen alue auki ja kerättiin kunnon nippu pajua ja nuorta koivua (mistä sai kätevästi myös tuoreet vihdat/vastat (tästä käytiin keskustelua) saunaan. Käytiin myös katsomassa lampaita ja uitettiin koiria.

Sunnuntaina koiratkin pääsivät "työmaalle" mukaan, vain joutuakseen takaisin mökkiin mun huomatessa n. 30cm päässä jalastani möllöttävän kerällä olevan kyyn. Rauhallinen jalan veto takaisin ja kyyn ihmettelyä, se ei ollut uhkaava, vaan pysytteli kerällä matalana, pituutta oli varmaankin 40cm-50cm ihan heittona.
Kyy kuskattiin pois ja työ pääsi jatkumaan.

Kannattaa ehdottomasti kurkata myös Sanna kertomus reissusta.

Viikonloppu kului rattoisasti kuumuudessa ja auringon porotuksen alla raivatessa (t-paitarajat on tosi must!), uidessa, saunoessa, syödessä ja jutustellessa. Kiitos kaikille loistavasta seurasta ja Sannalle&Jaskalle kutsusta!

Paluu Kaapelitehtaalle

Mun aivot on tipahtaneet ihan nollaan mitä tulee blogaamiseen ja ylipäätänsä minkään järkevän tekemiseen. Järkeviä - pohtivia - blogauksia lienee siis turha odotella. Ei se määrä vaan se laatu, jos määrä on nollassa, niin ei sitä laatuakaan saa.. Inspiraatiota odotellessa. Kyllä mä saan joskus rästiin jääneet tekstitkin kirjoitettua..

Tänään palattiin Kaapelitehtaalle. Päivän teema on mokaaminen ilman pahempia seurauksia.
Varoitus. epämääräistä henkilökohtaista lätinä tiedossa.

Aloitetaan edellisestä illasta, nukkumaanmenoaika.
Empä muistanut ollenkaan, että siirryttäisiin kesäaikaan*, kännykkä jotain epämääräistä tiedotti herätystä asettaessa. Siinä sitten ihmettelin että mitäh..? No, ilo irti uudesta internetyhteydestä **, wlan käyttöön ja kännykällä nettiin.
Wikipedia sanoi unenpöpperöiselle seuraavaa :

"Suomessa kesäaikaan siirrytään maaliskuun viimeisenä sunnuntaiaamuna, jolloin kelloja siirretään kello kolmesta kello neljään, ja normaaliaikaan lokakuun viimeinen sunnuntaiaamu, jolloin kellot siirretään vastaavasti kello neljästä kello kolmeen. Vuonna 2010 kesäaika alkaa 28. maaliskuuta ja päättyy 31. lokakuuta."

Siinä sitten oli ihmettelemistä, mitäköhän kännykkä kello 3:00 tekee, siirtyykö automaattisesti vai ei. No, ongelma korjattiin laittamalla tarpeeksi monta herätystä (jotta uniotus jaksaisi myös herätä) ja siirtämällä tavallisen herätyskellon jo oikeaan aikaan ja sopivaan herätykseen. - Tämmöset asiat on otukselle kovin vaikeita, vaatii aivoja, aivoja!

Herätys toimi jotenkinpäin, herätyskello kunnolla ainakin. Uniotus tykkäsi kääntää kylläkin kylkeä siihen asti kunnes oli pakko nousta. Aamu menikin sitten aika reippaasti kamoja pakkailessa, Nevan aamutuhoja korjaillessa ja lenkittäessä Nero erikseen. Neva pissalle, autoon ja menoksi. Metroaseman ulkopuolella käppäiltiin kaikessa rauhassa.

Moka nro 1. lenkki ei ollut tarpeeksi pitkä: kakat metrotasanteelle. Moka nro 2,3... 6. namit unohtui, vesipullo unohtui, vesi unohtui, numerolapun pidike unohtui, pyyhe unohtui. Pyyhkeen olinkin korvannut autosta löytyvällä talouspaperilla (tällä sai myös kakanjämät lattiasta). Namit ja uusi numerolapun pidike shoppailtiin periltä. Neva tunki juomaan Metten vedet..

Nevaa jännitti jonkun verran koko matka perille asti. Metrossa nökötti jalkojen juuressa seinää vasten, ei sanonut mitään, läähätti hiukan. Kävelymatka asemalta kaapelille ei ollut kovin hilpeä, hiippari vaihtoi vähän väliä puolta selän takaa ja kulki häntä puoliksi alhaalla. Eikä päivää parantanut vastaan tullut tyttöjengi, joista yksi loikkasi kulkureitilleni ja tunki naamansa omani lähelle. Kun kysyin "Sori, onko joku onglema?" ja tyttö totesi "Joo, sinä ja sun koirasi." ja toiset räkättivät ihastuneina kaverinsa nokkelasta sutkautuksesta.. Yritin tokaista, etten ala pyytelemään anteeksi olemassaoloani, mutta sekin jäi matkan varrelle. Olipahan helvetin hilpeää. Jäkikäteen olisi tietysti löytynyt lisää lauottavaa, mutta ei voi mitään.
Onko mikään ihme, ettei nykyään tunnuta luottavan a) ulkomaalaisiin b) nuoriin c) koiriin? Hieno itseään ruokkiva kehä, täytyy sanoa..

Sisälle kaapelille ei päässyt siitä tavallisesta sisäänkäynnistä, vaan piti kiertää toiselle puolelle rakennusta. Vasta kun törmättiin tuttuihin ja asetuttiin aloileen, alkoi Neva olla pusutteleva itsensä.

Perillä löytyi tutumpia ja tuntemattomampia vesikoiria: foorumilta löytyvä Inkeri, pentupainikaverit Mette ja Elvis, Metten sisko ja Elviksen molemmat veljet, sekä Nokin sisko Zili, jonka kanssa Neva on myös päässyt leikkimään. Myös leikkikaveri Siiri-portugeesin sisaruksia pyöri lähettyvillä.

Tuomari Eeva Resko totesi kuulemma Inkerin nähdessään, "että näitä on sitten mustiakin". Lupaavaa. (Tarkistin, 9/22 kasi ryhmä rotuun arvosteluoikeudet, muttei perroon. Ylläri ;) )
Nevan luokassa piti olla 7 koiraa, mutta kaksi Metten siskoista uupui.Nevan ollessa vuorossa, tyyppiä vähän jänskätti ja meininki oli vähän eipäsjuupas, mutta antoi kärsivällisen tuomaritädin tutkia, jes! Ravasi ihan kivasti, mutta paikallaan seisominen oli tosi tyhmää sanoi Neva. Viimeisen yhteisen juoksukierroksen jälkeen alkoi tuomari kieputella järjestystä mieleisekseen. Neva tuli neljänneksi edellään Mette ja takanaan Zili. Kahdelle ensimmäiselle antoi KP:t.

Eeva Resko, Kaapelitehdas, Helsinki 28.3. pennut 7-9kk
Hyvän tyyppinen aavistuksen pitkän vaikutelman antava narttu. Hyvä pää ja ilme. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Hyvä luusto. Hieman löysät kyynärpäät. Vankka runko. Liikkuu kauttaaltaan suhteeellisen hyvin. Hyvä turkki. PEK4

Kotimatkalla Vuosaaren metro jätti Ruoholahteen ruikuttamaan, kun astuin hissistä ulos. En jaksanut odottaa seuraavaa Vuosaareen menevää, kun asemalla kuului tauoton piippausääni jostain laitteesta. Itäkeskuksessa joku pinkkiin takkiin pukeutunut rouvashenkilö änkesi lääppimään Nevaa takaapäin varoittamatta. Kovasti tyttö kummeksui outoa naista, mutta ei väistänyt. Naisen lähdettyä toinen nainen pysähtyi rattainensa meidän eteen, ilmeisesti jotta muksu saisi tuijottaa koiraa. Ei siinä muuten mitään - paitsi ettei mun koirani mitään julkisia nähtävyyksiä ole - , mutta jäi juuri niin kauas, mutta kuitenkin niin lähelle, ettei välistä kukaan viitsinyt mennä, mutta piti väistää naisen ja rattaiden lisäksi tukitolppaa. Hmph.

Päivästä jäi vähän ristiriitaiset fiilikset, mutta ei saa antaa pienten tylsien asioiden sitä pilata. Kotona odotti siivousapupalvelu perhe, johon liityttiin sitten Nevan kanssa. Siistiä tuli, vaikka Neva yritti kovasti auttaa. Neva kävi myös söpöilemässä äidille ja esittelemässä suolistettua sorsaansa kovin ylpeänä. Hassu. Näytti myös isälle, kuinka saalistetaan moppia. (Terkkuja Kaapo-iskälle, jos metsästys olisi vaanimista ja päätöntä ryntäilyä elävän saaliin perään, niin Neva olis tosi hyvä, ote sorsastakin oli kaiketi ihan kelvollinen.)

*Viimeksi kellonajan siirto on aiheuttanut päänvaivaa syksyllä, erikoisnäyttelyn yhteydessä - ja sitä edeltävänä vuonna myös.
**Vanha sähköposti ei enää toimi, ainakin väliaikaisesti kiinni saa anna.kokko@hotmail.fi.

Uusi vuosikymmen

Sellainen sitten alkoi.
Palataan kuitenkin vielä sen viimevuosikymmenen ja viimevuoden puolelle.



Kiltit lapset sai lahjoja.

Nero

- musta hurtta pro -mantteli

- vihreä narulelu

- vihreä suojakypärä, eikun kilpikonna

- noutokapula (..?)

- possunkorvia

Neva

- puna-musta-ruskea hurtta sport polar -mantteli

- pinkki narulelu

- vinkujalkanallemonsteri -lelu

- possunkorvia

Sekä lisää nameja (joista Neva verotti osan jo ennen joulua.. suoraan pöydältä), riehuntalenkkejä metsässä, rapsutuksia ja sylissä/sohvalla köllimistä.

30.12. Nero on asunut meillä tasan 5v

31.12. Neva täytti 5kk

Uudenvuoden aattona. (Satunnaisia paukahduksia kuultiin jo muutemia päiviä ennen, yksi kerta metsässä, jolloin koirat olivat irti, ei reaktiota) Sisällä eivät reagoineet paukkeeseen mitenkään, ulkona pienet pamaukset eivät haitanneet, mutta kovaäänisemmät stressasivat Neroa ja Nevaa kauhistuttivat. Neva ei mennyt täysin lukkoon, mutta kova kiire pois paukkeesta oli, tuli kuitenkin kutsuttaessa remminmitan päästä viereen.

Nero ja Neva kävivät kuokkimassa Anninan uudenvuoden pippaloissa, mutta palasivat kotiin aika pian vuoden vaihtumisen jälkeen, musiikki soi aika lujaa ja ihmiset pitivät lievästi sanottuna ääntä. Puhumattakaan siitä, etten halunnut jättää koiria tilanteeseen, jossa ihminen+alkoholi+ jotain tyhmää aiheuttaa jotain traumatisoivaa tai laukaisee koiran puolustautumisreaktion.

Nero olisi aika varmasti jonkun uhatessa käynyt käteen kiinni ja Neva taasen olisi sattanut mennä lukkoon ja yrittää paeta. Olivat lopun iltaa/yötä kaksistaan kotona, pahimmat paukkeet olivat ohi ja tullessani kotiin, molemmat olivat rauhallisesti loikoilemassa, mitään ei oltu tuhottu.

Hyvää Uutta Vuotta 2010!

4.&5.12.2009

Nää kuvat kertonee itse kaiken.. ainakin melkeen ;)


Perjantai 4.12.2009

onnettomia lapsia alakerrassa, ylös ei saanut tulla.

Pestyjä kuohuviinilaseja..

Marsipaanisia kakkukoristeita muuteman tunnin pirteänä sessiona illalla.. ZzZzz..

Arvaatteko jo mistä on kyse? Huomatkaa etenkin kuvan taka-alalla olevat marsipaaniperrot ja hajalle kiskottava lakki.

Lauantai 5.12.2009

Marsipaanikoristeista hiukan isommat ja huonommin sulavammat versiot.

The real lakki on yhä ehjä, koputan puuta, että pysyisikin!

Trimmerin ylistyssinfonia ja treenimotivaation pohdintaa

Osaanko istua vähän hienosti?

Trimmeri tuli. Andis AGC Super 2-Speed (mukana 1.5 mm Andis UltraEdge -terä). Kaveriksi lähti Ceramic Edge no. 7 3.2mm. Paketista löytyi vielä Teränhoitoaine, Andis 7inOne suihke ja Teränhoitoöljy, Andis. Kaupanpäälle lähti yli 120€ ostoista pantaan kiinnitettävä vilkkupanta (oranssi tosin). Tilaus lähti to 15.10. ja 19.10. tipahti kännykkän tekstiviesti, että paketti on tullut (paperiilmoitus tuli seuraavana päivänä). Anna tietysti ryntäsi hakemaan paketin saman tien ja tutki sen tarkasti jo autossa läpi, kotiin asti ei millään malttanu odottaa. Tykkäsin ripeästä ja toimivasta palvelusta :)

Tänään sitten lähti pikku-Nevalta turkki. Hyviä eläkepäiviä Mark II (kellään tarjota kotia?), täältä tullaan Andis!

Vertailuna vielä koneiden tehoja. Nyt vain kaksitehoiset.
Andis AGC Super 2-Speed: 3400 spm 1-nopeus ja 4400 spm 2-nopeus
Andis AGC 2-Speed: 2700 ja 3400 spm
Oster A5 2-nopeuksinen: 2100 tai 2700 spm
Nyt pitäisi lähteä turkki hiukan eri tahdilla, kuin tuolla edellisellä.

Asiaan. Yhteistyötä (kidutusta). Anna estää Nevaa häipymästä ja Annina suorittaa varsinaisen hirmutyön, trimmaa. Hyvin leikkasi. Neva osoitti mieltään, mutta pakoon ei päässyt. . Oli se likka aika hienosti moon ylpee.

pakollinen seisotus..

Olen ihan pienenpieni ja tooosi söpö!

Tunnistaakohan kukaan mua enään?

Kaksi pesua saman päivän aikana! Ei tarttis..

vertailaampas hiukan Empun muotitalon villatakin istuvuutta ennen ja jälkeen trimmin.

Sujahtaa hiukan paremmin päälle nyt :)

Pommarin tänhetkisenä avaimenhaltijana näkee hyvin miten treeneihin tulee porukkaa. Tänään oli taas ovet auki. Paikalle tuli ihastuttava ja innokas Vilma emäntineen, kiitos paljon seurasta! :) ja maanantaina paikkalla olivat Emppu Kolan ja Nokin kanssa, sekä Anu ja Robin. Kiitos seurasta!
Kurssit loppuivat, kesäkausi päättyi. Siirryttiin pommarin suojaan. Kahden viikon kokemus: ma 1 koirakko, to useampi (yhdellä kurssilla oli vielä kerta jäljellä, näitä n. puolet porukasta), ma 2 koirakkoa, to 1 koirakko.

Mihin katosivat taas kaikki treenaajat? Jäsenille ilmainen treenipaikka ilman ohjattua koulutusta ei ilmeisesti kelpaa.
Kun koulutusta oli, tuli paikalle näin karkeasti sanottuna 1-15 koirakkoa. Vaihdellen kerta kerralta. Useinmiten syksyn ensimmäinen kerta toi ruuhkan, seuraavalla viikolla saattoi olla kourallinen. Nämä epäsäännölliset sykäykset varmaan antoivatkin pohjan kurssimuotoiselle koulutukselle: lyhyttä, ytimekästä ja sitovampaa.

Omatoimitreenit eivät kuitenkaan ole pommarissa välttämättä yksin treenaamista. Koirien kopeloinin tai toko luoksepäästävyyden sai, samaten vertaistukea tai vinkkejä muilta ohjaajilta tai kouluttajilta ja näin on edelleen. Onhan ohjatuissakin koulutuksissa vastuu aina ihmisellä itsellään mitä tekee ja miten. Kouluttaja ei ehdi kuitenkaan katsoa tekemisiäsi joka sekuntti.

On totta, että pääasiallinen treenaus tulee tehdä kotona tai muualla kuin treenikentällä, jos halutaan edetä, etenkin nuoren osaamattoman koiran kanssa. Yhteisissä treeneissä koiralle kuitenkin saadaan tottumusta vieraisiin paikkoihin ja koira oppii keskittymään myös muiden koirien läsnäollessa.

Miettiessäni yksin että ääneen, miten saada aikaiseksi toimiva systeemi, ettei olla turhaan veinailemassa jos joku nyt kuitenkin haluaisi treenaamaan. Sähköpostituslistat? - postisi saattaisi tukkeutua 10-20 (ellei useammankin) henkilön lähettämiin yksittäisiin viesteihin parissa päivässä, löydäppä sieltä sitten muut kiireelliset meilisi. Foorumi? - omaa ei yhdistyksellä ole, muut foorumit eivät ole yhdistyksen virallisia tiedotuskanavia, eivätkä kaikki yhdelle ja samalle foorumille löytäisi. Sama juttu oman erillisen foorumin kanssa. Tekstiviestit ja puhelut? - kalliiksi menee, puhumattakaan, että olet jumissa puhelimessa istumisen kanssa tai yrität selata 15 tekstiviestiä läpi, kun muutakin elämää löytyisi.

Tiedän, että ihmisten elämäntilanne muuttuu. Välillä taas on ollut todellisen p***a päivä töissä tai opiskellessa. Ei silloin kannatakkaan lähteä purkamaan turhautumistaan koiraan. Välillä ei ole motivaatiota pakata 15 eri tavaraa ympäri kämppää ja lähteä ajamaan 10km matkaa, kun taivaalta sataa räntää ja tiellä on kunnon loskakerros. Illalla on pimeää jo treeneihin lähtiessä ja paluumatka taitetaan säkkipimeässä. Kotona odottaisi 24 tekemätöntä työtä ja kaupaankin olisi pitänyt ehtiä. Puhumattakaan päänsärystä tai vuotavasta nenästä. Tai ihan siitä, että haluaisi vain kusettaa koirat nopeasti ja painua telkän ääreen löhöämään. Entäs sitten, kun talossa on vauva tai vanhempi lapsi. Vauva, tuo suloinen kokopäiväinen työllistäjä vetää jaksamisen nollaan, puhumattakaan treeni-innosta. Vanhemmat lapset taas pitäisi kyydittää kaverille, koulun liikuntapäivään, uimahallille, luisteluhalliin, tallille. Lista on loputon.

Omalla kohdalla kolahti useammin kuin kerran kuussa yksinkertainen laiskuus ja treenimotivaation puute. Joskus meni puoli talvea, kun ei jaksanut rahtautua treenaamaan isommalla porukalla.

Mikä taas sai kepeillä liikkuvan pöljän ulos sateeseen ja kylmään muutemia vuosia myöhemmin? Maa oli mutainen tai märistä lehdistä liukas. Maahankin piti kumartua, housuthan siinä kastui. Ortoosi keräsi hiekkaa, mutaa ja lehtiä.

Motivaatio tehdä. Motivaatio mennä. Halu tehdä jotain. Niin pienestä kiinni, mutta silti vaikuttaa niin pirusti.

Viimeinen 1½-2v onkin mennyt hyvinkin säännöllisesti suunatessa johonkin treenaaman. Mun motivaatio, tunkea namipussi, patukka, parit avaimet, vettä ja koira autoon, on pysynyt tasaisen vahvana. Niin, motivatio. Ollaan niin hemmetin riippuvaisia siitä. Pieni tai suuri elämäntilanteen muutos voi horjuttaa sitä ja pahasti. Kaukankohan mulla menee ennen kuin se heilahtaa taas toisenlaiseen tahtiin?