Hyvää Joulua!

Koko meidän poppoo tahtoo toivottaa..

Kasvaminen

Nevaneiti, ikää 20vk 2pvää, eli 4kk ja risat (ei, en ole laskenut väärin) 20.12.2009

Sievä likka eikös? kiitos kuvan ottamisesta Emppu!

Nevan oppimis- ja tuhosaldo senkun kasvaa hämmästyttävää tahtia.

Nero-ukki on jäänyt roskien kaivamisessa, levittelyssä ja pureksimisessa auttamattomasti toiseksi. Nevan oma speciality on kuitenkin ovien avaaminen ja tavaroiden varastelu pöydiltä. Parkaisuhan sitä pääsi tänään kun kameran muistikortti löytyi lattialta - ehjänä onneksi! Erinäköistä roskaa on tietenkin levitelty, samoin kuivahuovutusvillat, erinäinen läjä sormikkaita ja yksi kaltoin kohdeltu kaulahuivi. Seinän kulmat ovat saaneet kyytiä, samoin vetolaatikon puunupit, nam! Todistusaineistoa rikospaikalta ei ole vielä kuvamuodossa, mutta enköhän sellaistakin tänne saada..

On Neva kokoakin kasvanut. Tällä hetkellä mun silmään vaikuttaa lyhytjalkaiselta tankkerilta, vaikkei missään nimessä ole lihava. Mulla vertailukohtana on tietenkin onnettoman reipelo Nero.. Tässä vertailun vuoksi 10.11.2009 otettu neidistä kuva. Olkoonkin klanittu. Mä oon parjannut, ettei tuon turkkikaan tunnu kasvavan, mutta kyllä se on 1kk aikana ihan kiitettävästi kasvanut kuvien perusteella.

Loppukevennykseksi toinenkin kovaa vauhtia kasvava. Sain ylppärilahjaksi kaverilta ruukun jonka kyljessä on tarra: Edo Beans. Purkissa oli multaa - ja keltainen pää. Edward. Ei tälle paketille voinut kuin nauraa, loistava lahja! Multa - se kätki jotain sisälleen, reilun viikon päästä huomasin jotain vihreää pilkistävän ruukusta. Ruukku siirtyi omasta huoneesta keittiöön, jolloin sitä on helpompi vahtia.

Lahjaan liittyvä vitsi on niin kertakaikkisen loistava. Nyt mulla on oma papu-Edward, Fullmetal Alchemista tietenkin. Lyhykäinen Ed kuulee pituudestaan - tai sen puutteesta lähes koko ajan, eikä ota asiaa kovin kevyesti. Edin vihreä ruukussa asuva kaima on ylittänyt alkuperäisen kasvutahdissa mennen tullen. Pari päivää esiintulonsa jälkeen on tyyppi hujahtanut ~15-20cm tietämille.

papu-Ed, pää-Ed ja tarra-Ed 18.12. n. 2-3 pvää "syntymän jälkeen"

20.12. kasvaa kasvaa yhä vaan.

PMV 2009 ryhmä 8 vesikoiraedustusta

Täältä löydät lisää kuvia näyttelystä.

Portugalinvesikoira Tajmadoran Karachi

Irlanninvesispanieli Catanka Free Kick

Barbet Turnix De La Cale Des Rouleaux

Lagotto Romagnolo Budoar Veronica

Espanjanvesikoira Zorrazo Rociana

Espanjanvesikoira Zorrazo Rociana. Blöärgh. Onks pakko seistä vielä?

Päivän kruunasi ehdottomasti hieno vesikoiraedustus RYP-sijoilla.

RYP2 Portugalinvesikoira Tajmadoran Karachi "Morgan"

RYP3 Espanjanvesikoira Zorrazo Rociana "Rosi"

Pohjoismaiden perroparhaimmistoa vuosimallia 2009

Täältä löydät lisää kuvia perroista, sekä ryhmäkehistä. Lähes jokaisesta kehässä olleesta perrosta pitäisi olla jonkinasteinen kuva.

ROP&RYP3 Zorrazo Rociana ja VSP Zorrazo Ufano

VSP-VET Alevin De El Polvorin ja ROP-VET Zorrazo Obla Di Obla Da

ROP-KAS Caraydan, Anna-Kaisa Leino

PMJV-09 Marikharon Big Brother

PMJV-09 Zorrazo Fairytail

PU4 SERT -> FI MVA Zorrazo Espartaco

Pohjoismaiden voittaja 2009

Toiminnantäytteinen viikonloppu sai arvoisensa lopetuksen 11h seikkailulla Messukeskuksessa, Pohjoismaiden voittaja 2009 -näyttelyssä. Paikalla olin ennen puoli kymmentä - ja viimeisten joukossa poistuin paikalta BIS-kehän jälkeen n. klo 20.40. Turisteerasin sitten koko rahan edestä.
Uusi Sigman putkikin tuli koeajettua haastavissa halliolosuhteissa. (Emppu, jep sama putki tuli sitten hankittua, myyjä suositteli, vaikka se kyllä etukäteen vaikuttikin parhaalta vaihtoehdolta) Uusi jättiputki on siis SIGMA 70-200/2.8 II EX APO DG MACRO HSM, Canonin runkoon totta kai. Kuvasatoa.

Rahaakin olin reissuun varannut kunnolla, mutta huomasin marsivani takaisin autolle mukanani vain herkkuja (koirille rouskutettavaa ja mulle vähän metrilakua) ja etukäteen tehty tilaus, espanjanvesikoiramagneetti Nevan värityksellä. Nyt on sitten marsipaaniperrojen lisäksi myös jääkaappiperrot :)

Omat hirviöt, naku ja pentu saivat siis jäädä kotiin, kun emäntä pakkasi autoon repun, kameran muine osasineen, rahat ja muutema kangaskassin ostoksia varten ja hurautti Claudian kautta Messukeskuksen lähettyville. Pihi säästi 6€ parkkikustannuksissa jättämällä auton alle 0,5km päähän Messarin parkkialueesta. Empä tätäkään olisi osannut tehdä, ellen olisi ollut Helsingin luonnontiedelukiossa ja tullut joskus autolla kouluun.

Perrot tuli kuvattua kokonaisuudessaan, lähes jokaisesta kehässä olleesta koirasta pitäisi olla jonkinasteinen kuva. Perrojen jälkeen shoppailemaan ja valuminen amfiin, joka oli ryhmäkehä halli. Sain hyvän paikan, heti VIP-paikkojen yläpuolelta, jolla sitten kökötin loppupäivän kameroineni n. 16.40-20.35.

Jännitettävää ja kuvattavaa sitten riittikin. Ensin oli Pohjoismaiden Junior Handler mestaruuskilpailun finaali, jota oli ratkottu jo monta tuntia ennen. Kisahan oli kutsukisa, jossa oli joukkue, että yksilökisa. Kunnon showmeiningillä joukkueiden esittelyt, jonka jälkeen kolmanneksi sijoittunut Norjan joukkue nousi palkintopallille, toiseksi kiipesivät islantilaiset ja suuren aploodi ja huuto-kuoron säestyksellä kotimaan joukkue pokkaamaan kisan voiton. Suomea edustivat Johanna Lotila, Tia Nyberg, Hilde-Marie Fredriksson sekä Josefina Saarijärvi. Ruotsalaiset ja tanskalaiset jäivät siis sijoituksetta. Kolmen kärjen pisteet olivat todella tasaväkiset (1. Suomi – 180 p. 2. Islanti – 177 p. 3. Norja – 174 p. Ruotsi – 171 p. Tanska – 163 p. ) ja joukkuekisan jälkeen alkanut yksilökilpailu osoitti kyllä kaikkien nuorten handlereiden ansaineen paikkansa kovatasoisessa kutsukilpailussa.

Yksilökisassa ei jaettu pisteitä, vaan mentiin enemmän tavanomaisella kaavalla, olkoonkin, että vain kolme kilpailijaa sijoitettiin. Ykköspallilla loisti taas monille suomalaisille, erityisesti junnuja seuranneille, tuttu naama: Hilde-Marie Fredriksson tällä kertaa salukin kanssa! Kakkospallille kapusi naapurimaasta ruotsista kotoisin oleva Linnea Sandberg englanninspringerspanielin kanssa ja kolmanneksi tuli tanskalainen Katrine Jeppesen kettuterrierin kanssa.

Joukkuekisan hulinaa, korokkeella, vasemmassa laidassa Suomen joukkue

Tuomari,belgialainen Thomas Wastiaux, juoksi ripeänä ja reippaana hakemaan itse pöydän yksilöarvostelua varten. Hurmaava mies kertakaikkiaan! :)

1. Hilde-Marie Fredriksson, Suomi

2. Linnea Sandberg, Ruotsi

3. Katrine Jeppesen, Tanska

JH:n PM kisojen jälkeen palkittiin vuoden 2009 Junior handler rankinglistan 3 parasta. Hetkeä aikaisemmin ykköspallilla loistanut Hilde palasi samalla paikalle, tällä kertaa pitkäkarvaisen mäyräkoiran kanssa, toiseksi kapusi liikuttunt Tia Nyberg cairnterrierin kanssa ja kolmannelle sijalle, kolmanneksi tuli Josefina Saarijärvi phalenen kanssa. Onnea kaikille loistaville junnuille; Hildelle upeasta, tasaisesta menestyksestä ja Tialle hienosta uran lopetuksesta, tuskin olisi voinut hienommin enää mennä.

vuoden 2009 Junior handler rankinglistan 3 parasta

1. Hilde-Marie Fredriksson

2. Tia Nyberg

3. Josefina Saarijärvi

Nuorisotyössä ansioituneita kennelpiirejä palkittiin. Helsingin Seudun -, Kainuun - ja Satakunnan kennelpiiri.

Best In Show kehästä

Kaunein suomalainen, BIS2, oli Stina Jalkasen kasvattama ja omistama upea Aziz Xanom "Nippa"

Tähän se pitkä päivä päättyi, Best In Show oli skotlanninterrieri Filisite Brash Celebration om. Valentina Popova, Venäjä

4.&5.12.2009

Nää kuvat kertonee itse kaiken.. ainakin melkeen ;)


Perjantai 4.12.2009

onnettomia lapsia alakerrassa, ylös ei saanut tulla.

Pestyjä kuohuviinilaseja..

Marsipaanisia kakkukoristeita muuteman tunnin pirteänä sessiona illalla.. ZzZzz..

Arvaatteko jo mistä on kyse? Huomatkaa etenkin kuvan taka-alalla olevat marsipaaniperrot ja hajalle kiskottava lakki.

Lauantai 5.12.2009

Marsipaanikoristeista hiukan isommat ja huonommin sulavammat versiot.

The real lakki on yhä ehjä, koputan puuta, että pysyisikin!

vuosikatsaushyppy

Ensimmäinen karkea vuosikatsaus raapustettiin heinäkuussa 2008, jatkoa se sai maaliskuussa 2009. Nyt on taas aika ihmetellä mitä on saatu aikaiseksi - ja mitä tavoitellaan ensi vuonna.


Annan ja Neron tapahtumakalenteri

Roturace 16.5.2009
-joukkue villarreal 8/34, nopein vesikoirajoukkue
-Nero jaetulla 46. sijalla ajalla 7,96, 4. nopein perro
Agirotu 2009? jäi..
Vesikoirat ryn tokot taukoillaan/omatoimitreeniä
Treenitreffit hiljaisempaa, mutta liityttiin itsenäisyyspäivän Kasavuoren valloitukseen
mejä tai pk - jäljestys talviunessa. Yksi pk-jälki tehtiin kesällä
taipparit? ei etene

toko
-ALO3 138p,
-seuraavaan kokeeseen alkuvuodesta 2010
BH piiloutunut...

rally-toko
-1 keskeytetty kisarata
-viikonloppu leirillä oltu 26.-28.6.2009
-tavoitteena 3 hyväksyttyä alokasluokan rataa -> siirto avoimeen
-Alokasluokan liikkeet kisakunnossa, käytännössä myös avoimen, ollaan treenailtu myös joitain voittaja- ja valioluokan liikkeitä

agility
-tiistaisin (I-HAH) ja keskiviikkoisin (yksityinen vesikoiraporukka) treenit
-kisalisenssi vuodelle 2010
-vaihtelevaa menestystä epiksissä (paras tulos 0-voitto HauOpenin maxi-mölleissä)

koiratanssi
-rally-toko leirillä leiriläisten välisen kisan voitto

näyttelyt
-tältä vuodelta näytelty (Turku KV AVO-H, Hyvinkää E AVO-ERI AVK4, Turku KV AVO-EH AVK3)
-ensi vuodelle ei suunitelmia
-nyt nahkarottana


Annan kouluttelut ja kouluttautumiset

pentutokokurssi syksy 2009 oli ja meni
rally-tokokurssi talvi 2009 4/5 kerrasta ollut (viim. kerta 10.12.)

tokon koulutusohjaajakurssi ainoa oli kauempana ja huonona ajankohtana.. vuonna 2010 jos järkätään?
agilitykoulutusohjaaja omaa tuntumaa harrastajana ja kisaajana ensin, ehkä 2011?
kasvattajanimi anottu ja saatu
kasvattajan jatkokurssi marraskuun meni ohi, vuonna 2010 jos järkätään?

Vielä muuta sälää

Muuta sälää vielä pikainfona.

Nerolla oli virtsatietulehdus näyttelyiden välissä, onneksi antibiottikuuri loppui sopivasti ja varoaika oli vain viikon, eli ei tarttenut Turun reissua perua. Neva sai siis ekoihin rokotuksiinsa ukin tueksi ja turvaksi - mitään olis tarvinnu.

Nevalla oli toiset rokotukset viimeviikon torstaina klo 10 - tai olis ollu ellei ihminen olisi unohtanut niitä... No, paniikkisoitto ja uusi aika samalle päivälle klo 15.30. Painoa oli kertynyt 8,65kg (ikää päivää vaille 17vkoa). 4-rokote saatu ja rabieskin lätkäistiin samaan. Lemmikkipassikin osattiin pyytää. Maksu, öh. Lompakko unohtui kotiin.. Pentu kotiin js lompakon kanssa takaisin. Selvittiin hengissä tästäkin päivästä. Rallytokoonkin ehdin vielä hienosti.

Neron erkkarin yhteydessä otetut kilpparitestien tulokset tulivat jo aikapäivää sitten.. Eli kaikki oli ok.

27.10.2009
S-T4 39,3 nmol/l 17-53
S-TSH 0,12 ng/ml <0,5
S-T4/ TSH 327,5 >30
TGAA-negatiivinen 2.11.2009

Terve poika, ainakin näiden mukaan ja tällä hetkellä. TGAAn ottaminen kyllä huojensi jonkun verran, vaikka eihän siitä tiedä, onko se voinut joskus positiivista näyttää.
Ai miten niin epäluuloinen? Aina ja loppuun asti.

Trimmerin sinfonia osa 2

Trimmeri aloitti taas konserttinsa, kun päästiin kotiin Turun reissulta. Uhriksi joutui Nero, karvamöhkylän alta paljastui pieni hoikka vesikoira - nätti sellainen. Trimmaukseen aikaa kului n. 1h, kun vanhalla Mark II olisi mennyt pari kolme.

Maailma näkyy taas ihan eri lailla, kuin ennen. Nyt sen hirveän hammaseläimenkin näkee selvästi - eikä näky oikein miellyttänyt.

Turku KV

I-HAHin pikkujoulut ja näyttelyreissu seuraavalle aamulle ei ole ehkä paras yhdistelmä, mutta tästäkin selvittiin hengissä.

8.14 startattiin pihalta ja jätettiin pieni Neva-ressu yksin kotiin. Loviisa ja Sini hakivat tytön myöhemmin hoitoon (lue painimaan päättömästi Kurun kanssa). Kiitos!
Ensimmäinen "Ahhaa, no just, kiva kiitos.." reaktio tuli, kun selvisi, että yli puolet turun motarista on suljettu, vanhalle tielle siis. Matka taittui ja toihan reitti ah, vanhoja muistoja mieleen. Toinen ärsyyntynyt hymähdys tuli, kun olimme päässeet takaisin motarille, hienoa mittarivalo palaa. 20-30km ajoa ja ABC:lle tankkaamaan, oli sentään halvempaa kuin helsingissä ja bonuksetkin osasin vaatia. Loppumatka sujuikin sutjakasti, eikä myö mitään reittioppaita tarvittu, vanhasta muistista vaan :)

Nevan pahoinpitelemä häntä ja turkki ei olleet ihan parhaassa mahdollisessa loistossa, mutta pienellä tasoittelulla häntä saatiin hiukan paremman näköiseksi. AVO luokassa oli 4 urosta, joista Nero esiintyi ensimmäisenä. Lattialla oli jotain epämääräistä, jota Nero aristeli, väisti kulkemalla pohkeenväistöä, hyvän kuvan sai varmaan tuomari liikkeestä/luonteesta.. Mokoma kouluhevonen..
Kuulin myöhemmin, että toinen koira oli tehnyt kunnon ilmaloikan samaisessa kohdassa.

Ihan hyvin poika muuten esiintyi, tuomari arvostelun kirjoittamisen jälkeen kysyi puhuinko englantia ja selitti, että Neron ylälinja on hiukan heikko, painellen samalla selkää (arvostelussa lukee, että liikkeessä) ja kuonon olevan liian pitkä kalloon nähden. Olikin moneen otteeseen mittaillut kys. suhdetta, vielä sanelun välissäkin kävi sitä räpläämässä. Korvat tutki todella tarkkaan, asetteli, väänteli ja katseli.

Punainen nauha saatiin ja odotettiin muiden esiintymistä yksi toisensa jälkeen kaikki 4 AVO urosta olivat saaneet EH:n. Takaisin kehään ja pyörimään. Neron tuomari osoitti kolmanneksi.

Luis Pinto Texeira, Portugali
EH, AVK3
Good size, a bit weak topline in movment, a bit long muzzle, normal set of ears, good front, normal angulation behind, moves well. Prefer a bit deeper chest.

Ihan kiva arvostelu ja tosihan tuo on. Kiva, että tykkäsi neron ko'osta.

Nero joutui Tazin häkkiin, kiitos Maarit lainsta, mistä kuuluikin hetken aikaa onnetonta itkua. Shoppauskierrokselle, josta tarttui mukaan kuivattua mahaa ja Nevalle puruluita. Haussa oli Nevalle myös leveämpi pehmoinen panta. Ympäri, ympäri kunnes potentiaalisen näköinen panta löytyi. Punainen Kusse&Kuttan puolikuristava täytti kriteerit. Shoppaushuumassa päätin myös etsiä Nerolle puolikuristavan nahkaisen pannan, mikäli sopiva löytyisi. Kasattiin kamppeet ja haettiin Nero. Lähdettiin sovittamaan nättiä mustaa pyöreää nahkapantaa. Anna siis on periaatteessa ylimääräisiä nahkavarusteita vastaan - no sinne kaatui sekin linnake..
Panta ostettiin ja kierrettiin kojuja. Nero on kehittänyt kammon joihinkin hajuihin, kuten huomasin jo Porvoon näyttelyissä, jolloin Nero karkasi puoliavonaisesta häkistä, jonne olin heittänyt possunkorvan..
Nytkin jätkä meni ihan kyyryyn ja pisti välillä jarrut pohjaan. Ajattelin jo, ettei edes ruoka maistu, kun päivän ensimmäinen ateria haetiin Best-in:n tiskiltä, tarjoiluannos Kotoisaa. Pienen maanittelun jälkeen valo syttyi pienessä päässä ja johan katosi pahvilautaselta lihapata. Kunnon raakaruokintaanhan Neron kanssa olisi tarkoitus siirtyä, mutta todennäköisesti vasta sitten, kun Nevan kasvukausi on ohitse. 4kpl Kotoisaa ja 4 pötköä risottoa, yksi pötkö saatiin vielä kaupan päälle.

Tankattiin vielä paluumatlle lähdettäessä auto diselillä, ihmiset Hesburgerin kana-aterialla ja Nero Kotoisan lihapadalla. Motarikin oli paluumatkan koko pätkältä auki, joten paluumatka taittui nopeasti. Ilmeisesti olivat myös avanneet koko Helsinki-Turku välin, kun olimme melkein motarin toisessa päässä.

Neva käytiin hakemassa Siniltä, kuulemma taas pissitty sänkyyn (mitäs on niin matalalla ;) ) ja painittu pyörremyrskyn lailla Kurun kanssa - jatkoivat sitä viime minuuteille saakka. Tavattiin jo ulkona, kun Neva tuotiin pisulle, tunnisti kyllä mut ja tuli kovalla vauhdilla luokse, suloinen pakkaus.

purunaattori jää kakkoseksi hammaskeijulle

Selvästikin Neva on ottanut mallia Nokista ja alkaa meilläkin hampaita ropista. Ensimmäinen yläetuhammas katosi jälkiä jättämättä kaikessa hiljaisuudessa ja toinen pe-la välisen yön aikana. Illalla hammas heilui vielä kovin, lauantaina se oli kadonnut. Nyt kaivattaisiin Sherlockia selvittämään kahden kadonneen hampaan mysteeri. Ei ollut tyttöparka turvassa edes sisällä, ovet olivat tavalliseen tapaansa lukossa.
Mahdollisia syylisiä on neljä:

a) Anna
b) Nero
c) Neva ihan itte!
d) salaperäinen varas

Ral ral rallatellen rally-tokoa

13.11. omat treenit

Jeps. Keskiviikkona oli rally-tokon teoria ja torstaina sitä päästiin jo opettamaan.

Ryhmiä kaksi, ensimmäisessä ryhmässä 7 ja toisessa 5. Eka ryhmä vedetään Anninan kanssa yhdessä, toisen vedän yksin. Kiva porukka ja kaikilla lähti homma rullaamaan kivasti eteenpäin. Koirien ikähaarukka on n. 1v-5v ja perustottis on kaikilla hallussa, niin päästiin kivasti keskittymään kyltteihin ja radan oikeanlaiseen suorittamiseen. Eikä ollut edes ihan helppoja ratoja.

Tehtiin radat valmiiksi joku parisen viikkoa sitten paperille, ilman tietoa pommarin väliseinien pituuksia, mikä vaikeuttaa kylttien asettelua ja käännösten suunnittelua. Lisäksi ei ollut kovin helppoa arvioida aikataulua. Homma meni kuitenkin yli odotusten. Kylttivälit olivat hiukan lyhyitä, mutta ajat meni aika nappiin. Ekan ryhmän kanssa päästiin lopettamaan täsmällisesti ja toisen ryhmän kanssa oltiin valmiita hiukan etuajassa. Aika hyvin kuitenkin! 7 koirakkoa kahdelle ohjaajalle ja 5 yhdelle vaikuttaisi aika hyvälle. Tosin nyt tokasta ryhmästä puuttui yksi koirakko juoksujen takia. Kivaa oli, eikä omat aivot olleet ihan syväjäässä, joten - toivoakseni - kurssilaiset saivat lajista jo jotain irti.

Olihan sitä nyt korkea aika päästä itsekkin taas treenaamaan. Me ei olla pahemmin alkukesän jälkeen treenailtukaan rallyä. Annina sen sijaan kävi kisoissa, kun me oltiin Neron kanssa Porvoon näytelmissä. Perjantaina heivattiin kylttilaukku taas autoon ja suunnattin treenaamaan agilityä ja rally-tokoa.

Annina teki meille pikana 16 kyltin alokasluokan radan, joka me tosin vedettiin ilman remmiä. Meinasi tulla 18 kyltin rata, mut mie vinkasin, et vähän lyhyempi kiitos! - jos meinataan viel agilityä vetää perään.

1. Lähtö
2. 360 astetta vasemmalle
3. 270 astetta vasemmalle
4. juosten
5. normaali vauhti
6. spiraali oikealle
7. käännös oikealle
8. istu, maahan, kierrä koira
9. koira eteen, vasemmalta sivulle
10. vasen täyskäännös
11. käännös vasemmalle
12. pujottelu edestakaisin
13. istu,
1 askel, istu
2 askelta, istu
3 askelta, istu
14. askel oikealle
15. 270 astetta oikealle
16. Maali

Nero oli aika intopinkeänä, ihan huippua!

pujottelu

vasen täyskäännös

Taas pujottelemassa. Hauskaa saa - ja täytyy - pitää! Tanssahdellen: Anna taputtaa rytmiä ja Nero laulaa!
Enks mä sanonu, et rallyssä saa harjotuksissa vetästä vaikka sinfonian, jos siltä tuntuu ja se on molemmista kivaa

Sit ihan tosissaan.

Jotain edustuskuvia piti lajista saada..

Huono valaistus, liikkuva ja tumma kohde, ei mikään ammattilainen kameran takana ja salama. Osissa kuvia näkyvä treeniliivi sai lähteä heijastinnauhojen takia. Sit kokeiltiin mustavalko -kuvia. Kuka kävi ihmettelemässä kameran asetuksia kuvien välissä? Anna tietty. Aika samaan paikkaan löysi kuvaaja ja kuvattava takaisin. Nero pysyi koko ajan paikallaan.

koira eteen, vasemmalta sivulle

Hmm.. kun noita kuvia katselin jälkikäteen huomasin taittavani niskaa aina eteenpäin. Paha tapa, mutta minkäs teet jos haluat nähdä koirankin.. ja tosi edustavakin olen. Kaksi hupparia päällekäin saa näyttämään entistä läskimmältä, heh. Eikä toi notko selkäkään kovin hyvältä näytä. Miksei ihmisiä jalosteta - paljon olis korjattavaa niin terveydessä kuin luonteessa! No, vitsi vitsinä vinkuu äkkipikainen martyyri äkäpussi, jolla on ihan onneton fysiikka, allergioista ja rakenteesta puhumattakaan.

Kauko agiradan puolella. Saimpas napattua sen vaiheen laukasta, jolloin koiruus on pitkä. Liitovaiheesta mul on enemmän kuin tarpeeksi kuvia. Onnellisen näköinen otus.

Tuholaispeto kasvaa ja kohtaa lumipedon

jaaa mää vai? Hengailen tietokonetuolin alla.

Ai mitä?

Neva oppi keskiviikon rally-toko teoriassa kiipeämään soffalle ja mönki tyytyväisenä sylistä toiseen. Seuraavana päivänä Anna istuu kaikessa rauhassa tietokoneella.. kun yht'äkkiä. Whumps. Anna kääntyy 180 astetta ja löytää pienen pedon sohvalta. Siltä, jolla ei saisi hengata. Muutenkin sohvalle tullaan vaan luvan kanssa. Toisinsanoen Anna koppaa syliin, muuten nope, ei vetele.

Torstai aamu. Mitä hemmettiä? Näky alakertaan tullessa veti kalpeaksi. Nytkö se pentu on yön aikana repinyt Neron täysin karvattomaksi. Voi bataattipunajuuriporkkanasoselaatikko! ..! Hetkinen.. revitty muovipussi. Ne Nevan ekan trimmauksen karvat!

Pakollinen talviposeeraus. Voi mikä ruokkoamattoman näköinen neliö..

Flickakin alkaa kasvamaan jalkaa pikkuhiljaa. Komean koukun on häntäänsä tehny. Ihan selvästi yrittää tsempata ja olla isoisän näköinen!

Vapautus ja lumihankeen riehumaan!