Vuosikatsauksia on tullut tehtyä viisi, tämä on kuudes ja mikäs sen sopivampaa kuin nyt vuoden lopussa summata kuluneen vuoden - ja vähän ylikin tapahtumat. Edellinen katsaus onkin ollut jo puolitoista vuotta sitten! Löytyvät tunnisteen "vuosikatsaukset" alta.
sisällysluettelo ;)
Yleisesti - ja pitkästi
tehokuukausi
Vuosi 2011 tiivistetysti
Anna
Nero
Neva
Vuosi 2010 syksy-talvi tiivistetysti
Tulossa olevia blogauksia
menneitä tapahtumia
vuoden 2012 suunitelmia!
Yleisesti - ja pitkästi
Tapahtuma- ja tulosrikas vuosi. Alkuvuodesta allekirjoittaut järjesti kimppatarkistuksen Mevettiin, jossa syynättiin Neva perusteellisesti ja Nerolta uusintatsekaattin kyynärät agilityn takia, sekä kuvattiin selkä.
Emäntä on tunnetusti juossut treenaamassa, lenkkeilemässä, kouluttamassa, kouluttautumassa koirien kanssa - että ilman. Toiminut I-HAH:n kilpailutoimikunnassa, järjestänyt rally-tokokilpailut ja toiminut niissä vastaavana. Pyörittänyt osaltaan I-HAH:n Robur Cuppia, että seuramestaruuksia. Suorittanut rally-tokon tuomarointiharjoittelut ja hakenut RT tuomarioikeudet. Käynyt koetoimitsija2, agilityn.
seuramestaruushopeaa x2!
Agilityssä siirryttiin toukokuun lopussa Neron kanssa maxi2 ja marraskuun loppupuolella aukesi tie maxi3, ensi vuonna korkataan sitten kolmoset! Maaliskuussa Nero saavutti viimeisen hyväksytyn rally-tokon avoimessa ja siirtyi voittajaluokkaan, joka korkattiin SM-kisoissa marraskuussa, tuloksena HYL. Seuramestaruuskisoista Nero nappasi maxikisaavien toisen sijan.
Nero SERT ja SERT -> maxi3 Rally-toko, Voittajaluokkassa
kuvasta kiitos Satu Erkiölle
Neva keväällä 2011 turkilla - ja ilman!
Neva korkkasi agilityuransa syyskuussa saaden toistaiseksi ainoan tuloksensa, nappasi aikaisemmin syksyllä Robur Cupin kokonaiskisan voiton ja sijoittui jokaisessa osakilpailussa. I-HAH:n seuramestaruuksista tuli molemmille hopeamitalli kotiinviemisiksi. Rally-tokoura korkattiin SM kisoissa, hyväksytty 82p.
Neva haki keväällä yhden sertin näyttelyistä ja syksyn kolmen viikon putken päätteeksi kolmannen sertin, ensimmäisen cacibin, sekä Suomen muotovalion tittelin. Näyttelyiden välissä ehti myös käydä taipumuskokeissa, joista melko odotetusti SPA0 puuttellisen haun takia, emännän sylivauva, "enhän mä nyt yksin..!".
elokuussa vietettiin tehokuukautta: 3.8. Kotka agi+ mökkireissu kaverin luona, 13.8. Valkeakoski K + sukuloimassa,14.8. Lieto agi, 20.8. Hyvinkää agi, 21.8. Heinola K + sukuloimassa,22.8. Robur Cup I epis-agi, 24.8. taipumuskokeet, 27.8. GP's ja Mahottoman kasvattajapäivillä, 28.8. Tervakoski KV, 30.8.Robur Cup II epis-agi
muistinkohan kaiken, hmm..
näyttelyt:
- SERT, VSP, "BIS-VSP 5" Lohja II-erikoisnäyttely 9.4.
- ERI, AVK2 Valkeakoski K 13.8.
- VASERT, PN2 Heinola K 21.8. - SERT, CACIB, FI MVA, VSP Tervakoski KV 28.8.
muuta:
-taipumuskoe SPA0, Marttila 24.8.
terveys:
kuvattu 17.1. Mevetissä
- lonkat B/B
- kyynärät 0/0
- polvet 0/0
- silmät ok
- selkä ok
kilpparit ok (8/2011):
- TGAA, T3AA ja T4AA -negatiivinen
- T4, TSH, T4/TSH ok
Kuvia tuli näpsittyä erinäinen määrä, ulkona, että sisällä. Paljon karsiutui pois, mutta korttikuva saatiin kuitenkin napatuksi. Nero-ukistahan Neva on edelleen vähän, no, ällö. Nykyään kuitenkin sovitaan jo ihan vierekkäin istumaan ja Nevakin malttaa pysyä paikallaan. Vertaapa näitä kahta kuvaa, näissä nökötetään aika patsaina. Kummallakin on kyllä hyvin oman perusluonteensa ja -olemuksensa näköinen ilme.
Koirat saivat Ikea hiiret, sekä kuukauden pakkauksen dentastixejä. Emäntä tyytyi kokkaamaan mustiaisille pakkaseen kasvismössöä lanttusoseesta johon eksyi porkkanalaatikon ohrat. Tyhmäähän se olisi ollut hyvä sose pois heittää, vaikkakaan lanttu koirille vissiin kovin hyvin sovi. Kaveriksi riisiä, porkkanaa, kukkakaalia, paprikaa ja raakoja kanamunia. Allekirjoittanut ei ole perehtynyt raakaruokintaan kovin tarkasti ja pääasiallisena ruokana pysyy yhä nappulat, joten mössön ei aiheuttane puutostiloja. Hyvin maistui sellasenaan.
Joulua on täällä vietetty rauhassa perheen kesken. Lenkkeilty jokseenkin pimeässä ja märässä metsässä; syöty kinkkua ja otettu rennosti. Kinkkuvarkautta ei vaikuta kumpikaan harkinneen.
Piparimuotteja tuli tilattua Tiina V.:n avulla, kiitos Tiina! Sopivasti tulivat ennen joulua, mutta täytyy tunnustaa, ettei näitä ole vielä päässyt testailemaan, hienoja ovat joka tapauksessa! Vihdoin oma perromuotti, jolla kelpaa syötäviä pipariperroja tekaista.
Käytiin Katjan kanssa kisailemassa Lohjalla 17.9. Pähkäilin painaakohan edellisen päivän seuramestaruudet miten, mutta olihan se jo ilmoittauduttaessa ollut tiedossa ja olin tehnyt päätöksen lähteä kisailemaan molempina päivinä - puhumattakaan seuraavasta päivästä! Nevalle oli luvassa yksi agirata ja tämähän oli neidon debyytti virallisissa luokissa. Koko päivän tuomarina toimi mukava Seppo Savikko miellyttävine ratoineen.
Nevahan oli mitattu jo talvella, joten sitä ei onneksi tarvinnut nyt jännittää, maxihyppyjähän pieni sylipeto ei ole nähnytkään - olisi varmaan jäänyt moista tuijottamaan silmät suurina tai huiskassut ali tai ohi ihan sujuvasti. No ei kyllä oltaisi startattukaan jos olisi tuona aamuna maxiksi mitattu. No, ei nyt sentään, ei tuosta maxia saisi tekemälläkään, onneksi!
Rata oli mukava ja simppeli - kiva rata korkata viralliset, melkoisen suoraviivaista menoa, olematta kuitenkaan yhtä suoraa. Tajusin tutustumisessa, ettei Neva ole hetkeen treenannut rengasta, hopsansaa. Radan alussa oleva keinu myös jännitti hiukan.
Radalle kuitenkin päästiin ja lähtöön istumisen tiesin olevan Nevalle hankalaa, pientä otusta kun hirvittää emännän jännitys, joten hoidin istuttamisen pienellä pakotteella nopeasti, jotta edellisen päivän viivyttely ei toistuisi ja tilanteen stressaus ei pitkittyisi. Matkaan päästiin ja alkupätkä menikin melko mukiinmenevästi, ennen rengasta olevaa hyppyä nenä meinaa tippua maahan, mutta Neva kuitenkin tulee, rengas menee hyvin ja sinkoaa putkeen, sen jälkeen lähtikin sähellysosuus, kun persjättö myöhästyy ja jää huonoksi ja ohjaus seuraavalle hypylle jää vähän huonoksi. Sen seurauksena tippuu rima, Nevaa hiukan jännättää moinen ja tulee kiinni käteen ja oma ohjaaminenkin meni riman tiputuksesta rikki ja ohjaus hypylle ja sen jälkeinen valssi jäävät vailinaisiksi ja ovat aivan väärässä kohtaa. kielto, pientä söhellystä ja matka jatkuu.
A:lta vapautautan aivan liian nopeasti ja muurin kohdalla en kerro minne jatketaan ja Neva porhaltaa suoraan kehäalueen ulkopuolelle toimistotelttaan! Tästä ei kuitenkaan tuomari antanut hylättyä, eikä edes kieltoa! Neva tulee takaisin ja matka jatkuu, kepeille haki todella kivasti sisään ja kepit menivät muutenkin kivasti nappiin, vau! Neron kanssahan sössin ensimmäisiä kisoja keppien suhteen ihan urakalla, pituuden jälkeen olevan käännöksen ennakoin aivan liian aikaisin ja pieni kuuliainen koira kääntyy kiltisti. Hyppy yli ja hieno irtoaminen puomille ja vähän vähemmän hieno puomin alastulo.. Viimeiselle hypyllekin irrotaan kuin vanha tekijä ja saatiin rata kasaan. Paljon höhliä ohjaajavirheitä, mutta paljon hyviäkin kohtia, radasta jäi positiivinen fiilis, kisakynnys ylitetty ja Neva kesti melko hyvin ohjaajan jännityksen.
Kisaamaanhan lähdettiin vain hakemaan kokemusta ja tuntua, tulostavoitteita ei ollut. Varsinaisesti kisavalmishan Neva ei vielä ollut.
Yhtään nolla ei radalta tullut ja tuloksia kolme, osallistujia oli 5. Neva sijoittui toiseksi.
medi1 A agilityrata
tulos: 18,16vp 2/5
Neva 2.
Kakkosten ratoja odotellessa käytiin pitkällä lämmittelylenkillä ja Nevan jäähdyttelyllä. Seuraksi saatiin Katjan ja Ronjan lisäksi Leena ja Ludde-perro.
Ensimmäisellä radalla Neron kanssa hutiloidaan heti kättelyyn keinun kontakti ja siitä sitten ammutaan matkaan hurjaa vauhtia, putkelle en kerkeä tekemään persjättöä (vai olinkohan suunnitellut valssin.., hyvin mahdollista..) vaan juuri ja juuri saan kerrottua suoritettavat esteet ja Nero vetää hirveitä kaarroksia ja renkaallekin tullaan vinosti, mutta niin vain se estehakuinen otus suorittaa rataa, emännän yrittäessä pysyä perässä.. Puolivalssi onnistuu, jaakko ja seuraavaan esteen suoritus menee taas säätämiseksi, A:n kontaktilta luikahdetaan muurille, ja melkein telttaan, hyppy ja kivat tasaiset kepit (välillä Nerolleiskee itseluottamuksen puute tai emännän jännitys pelottaa liikaa), reipas irtoaminen vikaan kaarteeseen, puomille ja koko radan jatkunut hutilointi (ja sen salliminen) kontateilla maksaa sen, että Nero näkee vain viimeisen esteen ja porhaltaa innoissaan puomin kontaktin yli. Tyhmä, hidas ohjaaja, söötti koiruus joka tykkää hommasta kuin hullu puurosta ja porhaltaa mielellään eteenpäin. Onneksi radalla oli hyviäkin kohtia, eikä tästä jäänyt ollenkaan paha mieli, vaikka tekstistä varmasti sellaisen kuvan saakin. Ohjaajan kontaktityhmyyden kanssa on jatkettu myöhemminkin painimista. Rata eteni kuitenkin koko ajan ja Nero teki sen mitä sille kerrottiin. Ohjaajan ohjaukset oli välillä melkein kohdallaan ja osasi peräti varautua edes jollain tasolla alukupätkän kaahailuongelmaan.
A agilityrata 5vp 5/25
Toisella radalla alku lähtee kivasti rullaamaan lukuunottamatta puomin kontaktia, haltuunotto onnistuu ja kepit sujuvat, valssi hypyn takana meinaa myöhästyä, mutta ehdin alta pois. A:lta pompataan jo vähän isommin kuin puomilta, hypyn jälkeinen käännös on melko laaja (mikä työ ohajustyö ennen estettä..? vekkaus, ikinä kuullutkaan.), mutta vauhti pysyy melko hyvin, putki, hyppy ja sen jälkeen valssi ( tää kohta jännitti hiukan) Nero irtoaa hyvin ja saan ihan hyvään linjaan ja (tää kohta jännitti radasta eniten) saan peräti tehtyä omaan taitooni nähden hyvän vekin, jee!, loppurata jännittä, mutta tuntuu ihan hyvälle, kunnes tullaan keinulle. Jaa, siihen sit jäit oottaamaan kippaamista, keinu kippaa ja odotan kontaktin ottamista, meinaan lähteä jo eteenpäin, paluu takaisinpäin vahva käsi ja vartaloohjaus, "tule-tännepäin, mutta älä loikkaa" pikainen vapautus, ennen kuin Nero ehtii vapauttaa itse itseään ja kiireesti maaliin. Ohjaaja pysyy selkeästi paremmin mukana ja pari ohjausta osuu melkein kohdille ja Nero hoitaa oman tonttinsa ja vähän enemmänkin. Kontaktit edelleen samassa pyhällä hengellä -jamassa. Radasta tuli kuitenkin 0, aikakin riitti, kun kaahailtiin sen verran kovaa muut osuudet, ettei hidastelu keinulla vielä vienyt yliajalle.
B agilityrata -4,64 sij.2/26 LUVA
Alku lähtee rullaamaan melko kivalla vauhdilla, valssi, lähetys kepeille meinaa mennä överiksi, mutta ei kuitenkaan, ohjaajahan oli lähestulkoon rauhallinen ja hallittu - ja melkeen myöhässä! Nero livahtaakin lopussa kepeiltä, paikkaillaan kepit loppuun ja pakkahan oli jo sekaisin, työ ennen muuria loistaa poissaolollaan, Anna unohtui jonnekin, Neron linja on jo mahdoton seuraavalle hypylle, kun Anna viimein sinne asti pääsee, hyppy ohi ja suoraan putkeen, hylly ja matka jatkuu. Hetken näyttää, että loppurata saataisiin mentyä ihan kivasti, kun homma levähtää lopullisesti, esteitä eteen jossain järjestyksessä ja loppusuoralle.
C hyppyrata HYL
Huomaatteko muuten ohjaajan maanisen tavan korjata vaatteitaan, (suoristaa pipoa, nykiä hihoja tms.) siirtyessä paikkaan, josta kutsuu koiran. Pointisit Nerolle vahvasta lähdöstä!
B-radalla päästiin tosiaan aliaikaan ja nollia tuli neljä, kaikki LUVAllisia, ajalla -4,64 sijoituimme toiseksi. Katja ja Ronja olivat kolmansia ajalla -4,19, eli alle puolen sekunnin erolla! Molemmille siis ensimmäinen LUVA kakkosista, huippua!
Nero 2. ja Ronja 3.!
Perroilla meni muutenkin aika tulosrikkaasti näissä kisoissa, yhteensä 6 sijoitusta, joista 5 LUVA-nollia.
I-HAH:n seuramestaruudet ratkottiin 16.9. Allekirjoittanut säntäili tavaroiden, ohjeistamisen ja kaiken muunkin kanssa, vielä kun oli ainoa kilpailutoimikuntalainen (eli asiasta kartalla oleva) paikalla, 3 päätä ja 6 kättä olisi kiva. Kisat saatiin kuitenkin reippaalla yhteispelillä pystyyn ja työvuoroja sumplittua.
Medimölleihin pääsi jo itse kisailemaan ja Nevan kanssa otettiin kaksi starttia. Ensimmäiseltä radalta tuli 0vp, toinen meni säätämiseksi paikoitellen. Neiti ei myöskään olisi halunnut painaa pyllyä maahan, vaan jänskäsi suolapatsaana, ressu. Pönttö ohjaaja.
sählikirata. Neva
Välissä takaisin töihin ja jouduimpa tuomaroimaan mini- ja medikisaavat. Päivän toisena tuomarina toimi Alexandra Lappalainen, joka suunnitteli molemmat radat.
Neron kanssa päästiin starttaamaan vasta illan pimettyä, rata oli melko suoraa menoa, joten Nero pääsi etenemään vähän kauempana ohjaajasta, paketti pysyi kivasti kasassa ja paremmalta radalta tuli tulokseksi 0vp.
Kivoja ratoja näkyi illan aikana paljon ja mestarit saatiin ratkottua. Medimölleissä tuli lopulta vain kaksi 0-tulosta, molemmat perroille. Allekirjoittaneen kesäkaudella kouluttama Salla ja Nella-perro kiituroivat ensimmäisiksi ja toisen nollan oli tehnyt Neva!
Maksikisaavissa Nerolle tulokseksi -11,91, millä selvittiin toiseksi, ihan perässä kolmannelle sijalle tulivat Emppu ja Noki-perro tuloksella -11,59, hui!
Haastavan radan oli suunitellut ja tuomaroi Tuija Hyvättinen. Radalla oli puomin alla houkuttimena putki ja radalla oli myös okseri. Myös yhdeltä hypyltä oli kiva näkymä uudelleen puomi-putkihässäkän eteen, kun piti kääntyä tiukasti vasemmalle. Alkuun rataa miettiessä tutustumisen jälkeen meinasi tulla ihmeellisiä blackoutteja, että montako hyppyä siinä oli ja mitä mä aattelin tuossa jne. Palikat saatiin kuitenkin paikalleen.
Yllätin itseni, etten ajatellut liikaa ennen lähtöä, tulosta, ratavirheetöntä suoritusta, keskityttiin tekemään yhdessä. Käskytys oli välillä jäljessä -> nenä tippui maahan, kaksi kieltoa kun en ollut kartalla ja ohjannut hyvin. Monelle muulle alun puomi-putki -ansa tuotti ongelmia koiran valitessa putken puomin sijaan. Nevalle tilanne oli edullinen, kun kontakteja on tehty sen verran paljon ja Nevahan tarjoaisi kontakteja alvariinsa. Toisinpäin oltaiskin todennäköisesti oltu enemmän tai vähemmän pulassa, tai ainakin varmisteluksi olisi mennyt.
Toisella radalla vältettiin kieltopaikat ja kontaktillakin luotin Nevaan vahvasti. Ei sujahtanut putkeen ja pysähtyi kauniisti alasmenolle. Loppusuoralla tajusin, että nyt on kiskottava jaloista uusi vaihde esille, jos meinaan varmistaa, että loppusuoralta ei sujahdeta minkään esteen ohi ja uusi nahka-Neva osaa ilmeisesti juosta aika lujaa.. Hui! Ja se taisi olla nolla..
Ohjaaja on tosiaan kunnonkohotuksen ja juoksutreenin tarpeessa.. Meinattiin joutua kolmanteen starttiin heti perään, mutta onneksi seuralainen otti vielä yhden startin ja tuli Nevan suoritusten väliin, sellaisen spurtin jälkeen ei olisi millään pystynyt starttaamaan heti uudelleen.
Viimeisellä radalla sählättin kunnolla, vissiin 3 kieltoa ja kaksi hyllyä. Lopetin tosin ohjaamisen kiellon jälkeen ja pingottiin vähän oma rata sitten. Nevakin taisi jo vähän väsyä. Alku oli tässäkin taas hieno. Istumista tosin pitää harjoitella, tuppaa menemään vähän suolapatsasteluksi.
Neva ei tänään käynyt moikkaamassa yhtään ratatyöntekijää kesken yhdenkään suorituksen, jei :)
I startti, 10vp. aika 41,xxs
II startti, tulos 0vp, 39,xxs
Niinhän siinä sitten lopulta kävi, että pitkän odottelun jälkeen päästiin taas palkintopallille, vieläpä sille korkeimmalle!
Pienestä söpöilyn jalon taidon varaan nojaavasta sohvasiasta taitaa sittenkin vielä tulla agilitykoira.
Ensimmäisestä sijasta ropisi taas 6p cup -pisteitä. Eli kaikista kolmesta kisasta tuli seuraavasti pisteitä: 1. sija, 3. sija, 1. sija = 6p+4p+6p=16p., mikä riitti voittoon!
Nevasta tuli siis ensimmäisen järkätyn Robur Cupin medimöllien voittaja!
p.s. ristittiin Robur Cup muutaman seurakaverin kanssa uudestaan Sade Cupiksi. Jep, sade ei pettänyt tälläkään kertaa, vaan oli seuranamme maxikisaavien aikana. Ei onneksi satanut yhtä paljon ja yhtä voimakkaasti kuin aikaisemmilla kerroilla.
Huom.
päivitetty kerralla suuri liuta blogauksia, joten ne on selvyyden vuoksi ajoitettu tapahtumapäivälle/seuraavalle päivälle selkeyden vuoksi. Nyt (4.9.) lisätty:
Seuramme järjestää kolmen kerran Robur Cup nimellä kulkevat epäviralliset agilitykilpailut, joihin lähdimme Ännien kanssa testailemaan taitoja.
ma 22.8.
Neva starttasi medimölleissä, rata ei ollut helpoimmasta päästä. Yllätti positiivisesti tekemällä hienosti kontaktit myös kisatilanteessa - myös kerran ylimääräisesti karatessaan A:lle, mutta kadoten välillä taas ohjauksesta kuin pieru saharaan. Toisella suorituskerralla homma meni nappiin ja saimme ratavirheettömän tuloksen, joka riitti medimöllien voittoon!
Neva medimöllien radalla 22.8. x2 videosta suuri kiitos empulle!
Taivaalla välkehti ja salamoi aika hurjasti, mitä seurasi luonnollisesti järisyttävä jyrinä, mitä Neva hiukan jännäsi. Maximöllien loppupuolella taivas repesi ja minikisaavien rataantutustumisen ja suorituksien aikana satoi kaatamalla. Välillä ukkostikin oikein kivasti. Maxikisaavien rt aikana satoi edelleen, mutta pahin kuuro oli mennyt ohi ja suorituksen aikana satoi enään vähän. Molemmilta kerroilta tuli hylly.
Autokin oli saanut vähän vettä sisälle, kun olin jättänyt ikkunan rakoselleen kisapaikalle saavuttuani, erittäin jees. Tavaroita pakatessa sade oli lakannut, mutta kun ilmokamat olivat mun autossa ja pääsin ajamaan kotiapäin sade alkoi uudelleen. Kyllä osasin arvostaa autokatosta, enemmän tai vähemmän märkiä tavaroita purkaessani, kuunnellessani samalla kaatosateen ääntä.
ti 30.8.
Neva pöhköili tuttuun tapaan ensimmäisen radan, mutta toisen radan meni hienosti, viimeisestä hypystä tuli ohitse, mistä harmittava 5vp, oma moka, kun en ollut tarkkana - edellisellä kierroksella Neva irtosi loppusuoralle hienosti. Heitettiin myös vitsillä Annina juoksemaan Nevan kanssa yksi rata vain yhden koirakon ollessa Nevan suoritusten välissä. Alkuun Neva lähtikin ihan mukavasti, mutta yhtäkkiä Neva pisti shown pystyyn ja sinkoili pitkin rataa ihan omilla kuvioilla, lopulta tullen pois radalta suoraan mun luo.
Toisen kierroksen suorituksella Neva sijoittui 3.
kuvasta kiitos I-HAH -tiimiläiselle
Nerolle olin kerrankin varannut vain yhden startin, kun toinen yritys yleensä kaatui samoihin virheisiin kuin edellinenkin. Nyt olin möhlännyt totaalisesti yhden putkesta ulostulon, josta oli tarkoitus päätyä kepeille ja olin sivuttanut totaalisesti yhden päivänselvän ansan: putkesta ei näy kepit, mutta oikein kivasti yksi hyppy. Loppu sujui puhtaasti ja kontakteihin olin älyttömän tyytyväinen, näitä virallisissakin! Pakkohan se oli hakea toinen startti vielä.. Toiselta radalta tuli 10vp, kun lähdin kakkosesteeltä liian nopeasti liikkeelle, kun tarkoitus oli vetää Nero hypyn yli, vaan nedinkin sitten nätisti ohi. Toista 5 en muista, mutta nyt sujui kepeille vientikin nätisti, samoin kontaktit ja lopun puomilta kauempaan päähän mutkaputkea, kun viimeinen hyppy oli kutkuttavasti suoraan putken vieressä ja puomilta tullessa houkuttimena. Sen sijaan meinasin itse törmätä viimeiseen hyppyyn tullessa maaliin toiselta puolelta kuin ensimmäisellä kerralla. hups.
Ja arvatkaa mitä. Kyllä. Taas satoi. Kaatamalla.
Viimeistä osakilpailua odotellessa.
Nevan tämän syksyn viimeinen näyttely oli kansainvälinen näyttely Tervakoskella. Olin luvannut ajaa turkin pian näyttelyn jälkeen. Perroja oli ilmoitettu Tapio Eerolalle 10, 4 pentua, 2 urosta ja 4 narttua. Nevaa vastassa oli avoimessa Gotcha Halloween "Iines". Molemmille ERI, Eerola sijoitti Nevan ensimmäiseksi ja antoi SA:n, jes! Neva liikkui ja käyttäytyi todella hyvin, mikä oli itsessään jo ihan huippu juttu.
Junnunarttusisaruksista toinen oli saanut SA:n ja kisasi meitä vastaan PN-kehässä. Ravikierroksen jälkeen Eerola sijoitti Nevan ensimmäiseksi! Neva sai näinollen parhaana narttuna kolmannen SERTinsä, ensimmäisen CACIBinsa ja valioitui.
ROP-kehässä vastassa oli ainoa ERI:n ja SA:n saanut uros, valioluokassa esiintynyt Zorrazo Zeus "TicTac". Eerola oli tehnyt päätöksensä taas nopeasti ja sijoitti menestyksekkään TicTacin ROPiksi. Neva oli hienosti VSP.
Palkintopisteeltä tuli mukaan pokaali ja ruusuke - jos toinenkin, ainoastaan CACIB -ruusuke jäi uupuman. Kennel Hurlumhein väestä saatiin ystävällisesti kuvaaja nappaamaan Nevasta palkintokuva. Suurkiitokset!