Näytetään tekstit, joissa on tunniste kisat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kisat. Näytä kaikki tekstit

tiistai 20. syyskuuta 2011

Lohjan agikisat

Käytiin Katjan kanssa kisailemassa Lohjalla 17.9. Pähkäilin painaakohan edellisen päivän seuramestaruudet miten, mutta olihan se jo ilmoittauduttaessa ollut tiedossa ja olin tehnyt päätöksen lähteä kisailemaan molempina päivinä - puhumattakaan seuraavasta päivästä! Nevalle oli luvassa yksi agirata ja tämähän oli neidon debyytti virallisissa luokissa. Koko päivän tuomarina toimi mukava Seppo Savikko miellyttävine ratoineen.

Nevahan oli mitattu jo talvella, joten sitä ei onneksi tarvinnut nyt jännittää, maxihyppyjähän pieni sylipeto ei ole nähnytkään - olisi varmaan jäänyt moista tuijottamaan silmät suurina tai huiskassut ali tai ohi ihan sujuvasti. No ei kyllä oltaisi startattukaan jos olisi tuona aamuna maxiksi mitattu. No, ei nyt sentään, ei tuosta maxia saisi tekemälläkään, onneksi!

Rata oli mukava ja simppeli - kiva rata korkata viralliset, melkoisen suoraviivaista menoa, olematta kuitenkaan yhtä suoraa. Tajusin tutustumisessa, ettei Neva ole hetkeen treenannut rengasta, hopsansaa. Radan alussa oleva keinu myös jännitti hiukan.

Radalle kuitenkin päästiin ja lähtöön istumisen tiesin olevan Nevalle hankalaa, pientä otusta kun hirvittää emännän jännitys, joten hoidin istuttamisen pienellä pakotteella nopeasti, jotta edellisen päivän viivyttely ei toistuisi ja tilanteen stressaus ei pitkittyisi. Matkaan päästiin ja alkupätkä menikin melko mukiinmenevästi, ennen rengasta olevaa hyppyä nenä meinaa tippua maahan, mutta Neva kuitenkin tulee, rengas menee hyvin ja sinkoaa putkeen, sen jälkeen lähtikin sähellysosuus, kun persjättö myöhästyy ja jää huonoksi ja ohjaus seuraavalle hypylle jää vähän huonoksi. Sen seurauksena tippuu rima, Nevaa hiukan jännättää moinen ja tulee kiinni käteen ja oma ohjaaminenkin meni riman tiputuksesta rikki ja ohjaus hypylle ja sen jälkeinen valssi jäävät vailinaisiksi ja ovat aivan väärässä kohtaa. kielto, pientä söhellystä ja matka jatkuu.
A:lta vapautautan aivan liian nopeasti ja muurin kohdalla en kerro minne jatketaan ja Neva porhaltaa suoraan kehäalueen ulkopuolelle toimistotelttaan! Tästä ei kuitenkaan tuomari antanut hylättyä, eikä edes kieltoa! Neva tulee takaisin ja matka jatkuu, kepeille haki todella kivasti sisään ja kepit menivät muutenkin kivasti nappiin, vau! Neron kanssahan sössin ensimmäisiä kisoja keppien suhteen ihan urakalla, pituuden jälkeen olevan käännöksen ennakoin aivan liian aikaisin ja pieni kuuliainen koira kääntyy kiltisti. Hyppy yli ja hieno irtoaminen puomille ja vähän vähemmän hieno puomin alastulo.. Viimeiselle hypyllekin irrotaan kuin vanha tekijä ja saatiin rata kasaan. Paljon höhliä ohjaajavirheitä, mutta paljon hyviäkin kohtia, radasta jäi positiivinen fiilis, kisakynnys ylitetty ja Neva kesti melko hyvin ohjaajan jännityksen.

Kisaamaanhan lähdettiin vain hakemaan kokemusta ja tuntua, tulostavoitteita ei ollut. Varsinaisesti kisavalmishan Neva ei vielä ollut.


Yhtään nolla ei radalta tullut ja tuloksia kolme, osallistujia oli 5. Neva sijoittui toiseksi.
medi1 A agilityrata
tulos: 18,16vp 2/5

Neva 2.

 Kakkosten ratoja odotellessa käytiin pitkällä lämmittelylenkillä ja Nevan jäähdyttelyllä. Seuraksi saatiin Katjan ja Ronjan lisäksi Leena ja Ludde-perro.

Ensimmäisellä radalla Neron kanssa hutiloidaan heti kättelyyn keinun kontakti ja siitä sitten ammutaan matkaan hurjaa vauhtia, putkelle en kerkeä tekemään persjättöä (vai olinkohan suunnitellut valssin.., hyvin mahdollista..) vaan juuri ja juuri saan kerrottua suoritettavat esteet ja Nero vetää hirveitä kaarroksia ja renkaallekin tullaan vinosti, mutta niin vain se estehakuinen otus suorittaa rataa, emännän yrittäessä pysyä perässä.. Puolivalssi onnistuu, jaakko ja seuraavaan esteen suoritus menee taas säätämiseksi, A:n kontaktilta luikahdetaan muurille, ja melkein telttaan, hyppy ja kivat tasaiset kepit (välillä Nerolleiskee itseluottamuksen puute tai emännän jännitys pelottaa liikaa), reipas irtoaminen vikaan kaarteeseen, puomille ja koko radan jatkunut hutilointi (ja sen salliminen) kontateilla maksaa sen, että Nero näkee vain viimeisen esteen ja porhaltaa innoissaan puomin kontaktin yli. Tyhmä, hidas ohjaaja, söötti koiruus joka tykkää hommasta kuin hullu puurosta ja porhaltaa mielellään eteenpäin. Onneksi radalla oli hyviäkin kohtia, eikä tästä jäänyt ollenkaan paha mieli, vaikka tekstistä varmasti sellaisen kuvan saakin. Ohjaajan kontaktityhmyyden kanssa on jatkettu myöhemminkin painimista. Rata eteni kuitenkin koko ajan ja Nero teki sen mitä sille kerrottiin. Ohjaajan ohjaukset oli välillä melkein kohdallaan ja osasi peräti varautua edes jollain tasolla alukupätkän kaahailuongelmaan.


A agilityrata 5vp 5/25


Toisella radalla alku lähtee kivasti rullaamaan lukuunottamatta puomin kontaktia, haltuunotto onnistuu ja kepit sujuvat, valssi hypyn takana meinaa myöhästyä, mutta ehdin alta pois. A:lta pompataan jo vähän isommin kuin puomilta, hypyn jälkeinen käännös on melko laaja (mikä työ ohajustyö ennen estettä..? vekkaus, ikinä kuullutkaan.), mutta vauhti pysyy melko hyvin, putki, hyppy ja sen jälkeen valssi ( tää kohta jännitti hiukan) Nero irtoaa hyvin ja saan ihan hyvään linjaan ja (tää kohta jännitti radasta eniten) saan peräti tehtyä omaan taitooni nähden hyvän vekin, jee!, loppurata jännittä, mutta tuntuu ihan hyvälle, kunnes tullaan keinulle. Jaa, siihen sit jäit oottaamaan kippaamista, keinu kippaa ja odotan kontaktin ottamista, meinaan lähteä jo eteenpäin, paluu takaisinpäin vahva käsi ja vartaloohjaus, "tule-tännepäin, mutta älä loikkaa" pikainen vapautus, ennen kuin Nero ehtii vapauttaa itse itseään ja kiireesti maaliin. Ohjaaja pysyy selkeästi paremmin mukana ja pari ohjausta osuu melkein kohdille ja Nero hoitaa oman tonttinsa ja vähän enemmänkin. Kontaktit edelleen samassa pyhällä hengellä -jamassa. Radasta tuli kuitenkin 0, aikakin riitti, kun kaahailtiin sen verran kovaa muut osuudet, ettei hidastelu keinulla vielä vienyt yliajalle. 

B agilityrata -4,64 sij.2/26 LUVA

Alku lähtee rullaamaan melko kivalla vauhdilla, valssi, lähetys kepeille meinaa mennä överiksi, mutta ei kuitenkaan, ohjaajahan oli lähestulkoon rauhallinen ja hallittu - ja melkeen myöhässä! Nero livahtaakin lopussa kepeiltä, paikkaillaan kepit loppuun ja pakkahan oli jo sekaisin, työ ennen muuria loistaa poissaolollaan, Anna unohtui jonnekin, Neron linja on jo mahdoton seuraavalle hypylle, kun Anna viimein sinne asti pääsee, hyppy ohi ja suoraan putkeen, hylly ja matka jatkuu. Hetken näyttää, että loppurata saataisiin mentyä ihan kivasti, kun homma levähtää lopullisesti, esteitä eteen jossain järjestyksessä ja loppusuoralle.

C hyppyrata HYL


Huomaatteko muuten ohjaajan maanisen tavan korjata vaatteitaan, (suoristaa pipoa, nykiä hihoja tms.) siirtyessä paikkaan, josta kutsuu koiran. Pointisit Nerolle vahvasta lähdöstä!

B-radalla päästiin tosiaan aliaikaan ja nollia tuli neljä, kaikki LUVAllisia, ajalla -4,64 sijoituimme toiseksi. Katja ja Ronja olivat kolmansia ajalla -4,19, eli alle puolen sekunnin erolla! Molemmille siis ensimmäinen LUVA kakkosista, huippua!

Nero 2. ja Ronja 3.!

Perroilla meni muutenkin aika tulosrikkaasti näissä kisoissa, yhteensä 6 sijoitusta, joista 5 LUVA-nollia.

lauantai 16. heinäkuuta 2011

Kisailua

Nero on kisaillut HAU Openeissa, eikä ole treenannut välissä. Kaksi kakkosluokan virallista rataa ja kaksi epävirallista 1-luokan rataa.

Kontaktit menivät hiukan vaihtelevasti, osa kepeistä samaten.
Saviojan virallisella radalla möhläsin viimeisen hypyn, kun Nero ei nähnyt muurin taakse, enkä itse ottanut tarpeeksi vastaisella, jolloin Nero meni hypyn ohitse. Olisi ollut LUVA-0.


1-luokka, epis. tulos 30,03, tuomari: Martti Salonen

1-luokka, epis. tulos: 5, tuomari: Seppo Savikko


2-luokka, virallinen. tulos: 5,77 tuomari: Anne Savioja


29.6.2011 ei videota:
 2-luokka, virallinen. tulos: hyl tuomari: Anne Viitanen

tiistai 14. kesäkuuta 2011

Koirauinnin SM-kisat 12.6.

Osallistuimme Neron ja Nevan kanssa Koirauinnin SM -kisoihin Lopella. Molemmat osallistuivat yksilö- että joukuekisaan. Yllätyksenä Ännät eivät skabanneetkaan samassa sarjassa muiden perrojen kanssa mideissä, vaan mineissä. Luokat menivät painon mukaan, minit alle 15kg, midit alle 25kg, maxit alle 40kg ja sitä suuremmat kuuluivat jätti -luokkaan.

Suorittava koira soudettiin 50m päähän rannasta ja tuomarin vihellyksestä lupa hypätä veneestä. Koiran tuuppaamisesta veteen tuli 10 sakkosekunttia ja varastamisesta 30s. Alkuerissä uitiin matka kahteen kertaan. Rata oli rajattu käydellä ja jollain valkoisilla golfpallon näköisillä. Houkutteli ainakin Elmo-perroa ja yhtä labradoria.
Neva ei varmaan ajatellut, että veden syleilyyn hyppääminen veneestä olsi mahdollista, vaan kuvitteli varmaan soutajan soutavan takaisin rantaan. Lopulta neiti avustettiin veteen, aikaa kului 2:07,96. Toisella kertaa tuupattiin hiukan nopeammin: 1:14,34.
Nero täytyi myös auttaa ensimmäisellä kerralla veneestä 1:25.03. Toisella kerralla Nero ymmärsi jutun juonen ja molskautti komeasti veteen, tehden minien parhaan toisen kierroksen ajan: 0:54.41

Välieriin pääsivät alkuerien yhteenlaskettujen tulosten 4 parasta kustakin luokasta. Neron huima toinen kierros kompensoi huonompaa ja yhteisajalla 2:19.44 oli kolmas välieriin pääsiä, Neva otti sitten jumbosijan ajalla 3:21.40. Välierissä tulokset nollautuivat ja uintimatkojakin oli vain yksi. Vastassa oli kaksi kooikerhondjea, sekä staffi, jotka kaikki jäivät yli 10s Neron vauhdista. Minien voitto tuli ajalla 0:52.75. Mideissä välieriin selvisi perro Taco. Finaaliin pääsi kaikkien kokoluokkien 4 nopeinta, joten sinne ei ollut Nerolla mitän asiaa: esim. Tacin välieräaika 0:46.84, joka riitti finaaliin. Lopulta Taco joutui uimaan vielä finaalissa uusinnan saksanseisojaa vastaan pronssimitalista finaalikierroksen täsmälleen saman ajan vuoksi. Lopulta saatiin kahden labradorin perään vesikoiraväriä, onnea Taco SM-3 2011!

Perään alkoivat joukkuekisat, perrojoukkueissa starttasi Taco, Elmo ja Neva sekä Manu, Elmo ja Nero. Elmo tuplana, kun Rihanna joukkoineen joutuivat perumaan tulonsa.
Etenkin Tacon, Neron ja Elmon jaksaminen vähän huolestutti, kun uivat niin monta matkaa. Jaksoivat kuitenkin. Päivän venymisen, suuren osaanottajamäärän ja todella kuuman sään takia ankkurikoiraosuus jätettin pois, eli ensimmäinen koira ei uinutkaan kahteen kertaan vaan vain kerran.
Tarkkoja joukkuetuloksia en tiedä, toivottavasti tulevat nettiin. Kotimatkalle päästiin joskus klo 18 kieppeillä, taas tuli oltua reissussa yli 13h.

Pitkä ja kuuma päivä, mutta loistava seura :) kiitos tyypit!
Nero yhdellä 50m uintitaipaleella.


Nero, paras mini!


Lisää kuvia täältä.

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Helatorstain hyllyt

Kävimme Neron kanssa 2.6. spurttailemassa 2 agirataa ja hyppyradan Ojangossa. Allekirjoittanut kävi aamulla viemässä I-HAHin kisoihin tavaroita ja auttaa kisapaikan kokoamisessa muutaman tunnin yöunien jälkeen. Muutaman tunnin päikkärit ja kisapaikalle. Päivä oli aurinkoinen ja vähän liiankin lämmin. Nero jaksoi silti ihan hyvin kaikki kolme rataa.

Kaikki radat kaatuivat huonoon ohjaukseen ja Neron itsenäisyyteen, eli sujahti joka radalla putkeen. A:lla puomin sijasta putkeen, B:llä putken 14 väärään päähän ja C:llä puomin takana olevaan 12, kun ei pysähtynyt ottamaan kunnolla kontaktia. C:llä otettiin myös komea lentokeinu. Radat pyörivät kahdella kentällä ensin oli hypäri, toisena c eli Kokkosen rata ja viimeisenä a. Hyllyt ei haitanneet yhtään, radat menivät suurimmalta osin nappiin. Kontaktien häiriötreeniä jatketaan ja keppejä yritetään saada nopeammiksi.

b-hypäri, Heidi Viitaniemi, hyl

c-agirata, Tuija Kokkonen, hyl

a-agirata, Heidi Viitaniemi, hyl

sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

stadigames vielä

Vielä kaksi hyllyvideota kakkosista. Kiitos Katjalle videoinnista.

28.5.2011 hyppyrata tuomarina Rolf Graber, hyl

29.5.2011 agirata tuomarina Ritva Herrala, hyl

tiistai 31. toukokuuta 2011

Menolippu kakkosiin!

Nero 30.5.2011

Kisattiin Neron kanssa Stadi Gameseissa 28.-29.5. neljän startin verran. Lauantain ensimmäiseltä radalta saatiinkin yllättäen nolla ja menolippu kakkosiin kolmossijan kera. Nero nousi lähdössä seisomaan, mulla vähän haparointia ohjauksessa ja kesken radan meinasin kaartaa jo ajatushäiriössä loppusuoralle, kun piti mennä keinulle. Mutta maltoin odottaa, että Nero saa itse hakea kepit!

Olin ilmoittautunut myös hyppyradalle, joka olikin sitten meille kakkosten hyppyrata. Olin myös alunperin aikeissa ilmoittautua vuoden tulokas -kisaan joka koostuu ykkösten agi+hyppyradasta (v. 2011 ykkösissä kisanneet tämänhetkisestä luokasta riippumatta), joten saimme osallistua hyppyradalle varsinaisen luokan ulkopuolella. Tältä Ritva Herralan tuomaroimalta radalta hyl.

Kakkoset korkkasimme sitten Rolf Graberin, joka on yksi agin MM-2011 kisojen tuomareista, haastavalla radalla, jolta meille hyl. Kyseiseltä radalta ei tullut yhtään 0-tulosta missään säkäluokassa.

Sunnuntaina starttasimme Ritva Herralan agilityradalla, joka johti hylkäykseen meille jo varsin tyypilliseen tapaan: putken väärä pää. Muutoin rata sujui aika kivasti.

Kaikenkaikkiaan oikein mukava kisaviikonloppu loistavassa seurassa.

-8,08, sij 3/33 LUVA, SERT -> siirto maksi2
maksi1 agilityrata, tuomari Marja Lahikainen

hyl
maksi1 hypäri, tuomari Ritva Herrala

perjantai 25. maaliskuuta 2011

kisaviikonloppu

19.3. startattiin Anninan kanssa kohti Porvoota, heti töihin SuoRaTin kisoihin. Annina siirtyi jakelemaan tuomioita, eli tuomaroimaan alokasluokkaa, kun allekirjoittanut otti kynän nakeilta tuoksuvaan käteensä ja pisteidenlasku sai alkaa. Suuren alokasluokan jälkeen pääsi katsomaan rokkikukkoa © emppu ja valmistautumaan avoimen luokan rataan. Tuomarina oli tässäkin luokassa Annina. Rata ei ollut mitenkään vaikea, ainoastaan mahdollinen sekoilu spiraalin ja pujottelun tötteröiden kanssa mietitytti hetken ja estehypyn vieressä olevien kylttien kaataminen - puhumattakaan esteen vieressä olevan kyltin suorittamisesta.

Tajusin taputtaneeni kättäni reittä vasten kolmanneksen radasta, hupsis paha tapa. Alusta loppuun kiiruhdettiin eikä jääty korjailemaan jos sellaista olis ollutkin. Houkutus oli ihana Kaukon suolistettu Ikea -jalkapallo ja maksalaatikkoa - niiden ihanuuteen pieni vesikoira meinasi upota tyystin. Matka saatiin jatkumaan ja yhtään kylttiä ei kaadettu tälläkään kertaa. Myös hypyn vieressä suoritettava istu, eteen, vasemmalta sivulle, istu sujui nappiin. Välillä vähän harhailtiin, mutta maaliin asti päästiin silti.

87p, luokan toiseksi nopein aika ja RTK2 myötä menolippu VOIvoi -luokkaan



kuvista kiitos Anna Pekkalalle.

Lisää kuvia kisoista allekirjoittaneen  näppääminä löytyy täältä.

20.3. Matkattiin Kirkkonummelle kahdestaan Neron kanssa, kun flunssa kaatoi Anninan sängyn pohjalle. Luvassa oli kaksi Seppo Savikon agilityrataa.

Ensimmäinen rata kaatui 4 esteeseen, jossa varmistelin puomia ja jyräsin Neron ja putken väliin, katse maassa "putkeen", jolloin Nero ampasi upeasti kaukana olevaan puolipimeään putkikulmaan. Uudestaan putkeen ja rata loppuun. Kepit menivät hyvin ja koko rata mentiin yhteispelillä, mistä jäi todella hyvä fiilis.



B-rata tulos: HYL

Toinen rata meni yhteispelillä niin ikään, kepit loistavasti, mutta sekä A:n, että puomin alastulot sikailtiin.
En jäänyt ihmettelemään kontakteja, nyt kun ollaan kerta löydetty yhteinen sävel kisatilanteisiin.
Menolippu kakkosiin siis odottaa vielä, mutta kivempi löytää yhteinen sävel 1-luokassa, kuin sekoilla kakkosissa.


A-rata tulos: 10.

sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Seuran kisoissa - Saviojan radalla taas

I-HAH järkkäsi Hyvinkäällä 21.11. 1- ja 2-luokille agilitykisat, joihin osallistuimme Neron kanssa. Matkaseurana oli Annina ja Joku. Tuomarina molemmilla radoilla oli Anne Savioja, joka oli meitä talven treeneissä patistanut kisaamaan. Rataprofiili oli aika mukava ja ihan suoritettavissa, vaikkakin muutema kohta aiheuttikin päänvaivaa. Ensimmäisellä radalla alku meni hienosti, kepeillä Nero paineistui ja jymähti nuuskimaan, hyllyn jälkeen kepit loppuun ja taas nokka maahan. Päästiin jatkamaan (tarkoitus oli saada hyvä fiilis loppuradasta) ja pienen ajatushäiriön takia Nero pääsi kontaktista, sain läpi renkaasta ja äimistyksekseni herra katosi nuuhkuttelemaan odotuskarsinaan. Harmitti aika pahasti ja totta puhuakseni itketti ja kiukuttikin. Toiseen starttiin piti nollata fiilikset, mikä tuntui mahdottomalta, mutta useamman seurakaverin kanssa puhuttua mentiin kuitenkin toiselle radalle.

Toinen rata olikin pienoinen yllätys. Alun ohjaus oli aika karmaisevaa. Sitten jännittävät kepit, määrätietoinen ohjaus ja oikeaan väliin sujahti, jes! Siinä tulikin hihkuttua ja innostettua Neroa jatkamaan kepit loppuun asti. Loppusuoran puomi otettiin aika vauhdikkaasti, jolloin aloin jo jäädä jälkeen, onneksi rengas on Nerolle melko varma este, sinne sujahti ja "eteenEteen!" Maalissa. Selvittiin koko rata yhtä kyytiä läpi, ilman että herra katosi mihinkään. Kepitkin saatiin suoritettua ensimmäisellä. Oli voittajafiilis. Rehellisesti sanottuna ei tuloksella olisi ollut mitään väliä, vaikka moisen alamäen jälkeen nolla olikin hieno juttu. -5,52 ja toinen LUVA. Viimeisen nousunollan metsästys on edessä, mutta päässä on pyörinyt onko luokalla edes väliä meille, ollaanko me valmiita 2-luokkaan? Jos halutaan nousta, pitää radan olla jonkun muun kuin Saviojan ja agilityrata, ensimmäinen nousunolla kun on hyppyradalta.

Ensin ollut B-rata, hyl

A-rata, 0

rally-kisat ja puutteellinen hermorakenne

Perropojat Nero, Kauko ja Joku pääsivät - tai joutuivat Janakkalaan 20.11. rally-tokokisoihin allekirjoittaneen ja Anninan kanssa. Joku teki jälleen historiaa starttaamalla ensimmäisenä perrona voittajaluokassa Suomessa. Voittajaluokka oli myös Suomen ensimmäinen. Kysymys kuuluneekin, milloin pääsen "ensimmäinen" -jorinoista. Tuskin ihan hetkeen. Aiheeseen sopii varmaan kruunata Nero&allekirjoittanut tämän hetken eniten hylättyjä tai keskeytyksiä tehneeksi perropariksi.


Kauko&Annina repäisivät ja voittivat avoimen luokan ja siirtyi voittajaluokkaan. Neron kanssa ei mennyt ihan nappiin vaan stressaantunut emäntä laski Neron nokan maahan ja stressitason pilviin.

Varsinainen hylkäys tuli, kun Nero lirautti halliin. Ajattelin että hengitän syvään, kutsun Neroa rauhassa, en ärähdä.. ei toiminut ei. Niitä hermoja sekä koiralle, että etenkin ohjaajalle, etsitään yhä.

Tiedä sitten, kiusaanko vain koiraani? Toisaalta pääseekö jännityksestä eroon välttelemällä sitä? Ehkä muitakin tapoja onja raaka harjoittelu ei koskaan teekisi pahaa. No, koitetaan porskuttaa eteenpäin.

Arkistoitu oppimateriaaliksi.
Varoitus: Saattaa herättää myötähäpeää. Ei heikkohermoisille tai kiivasluonteisille. 
tarp ->hyl

maanantai 13. syyskuuta 2010

Rally-tokon SM 2010

Kuvan on ottanut Suvi Ruuhonen

Kamat autoon ja menoksi, Anna&Anna starttasivat sunnuntaiaamuna klo 7.30 Koon pihasta Peen autolla kohti Kirkkonummea ja KKK -hallia. Pitkä päivä oli yllättäen vasta alussa. Perillä päästiin vauhdittamaan hallin rata-alueen tyhjäämistä ja rajaamista, myyntipöydän täyttämistä, aikataulujen ja ratojen laitto esille kuului myös hommaan. Radan rakennusta ja kaikenmoista pikkusäätöä.
Junnujen radoilla pyöri tuomarina Anna P., ajanottajana Elina ja sihteeriksi oli erehtynyt allekirjoittanut itse. Sanoisinko, että varsin I-HAH painoitteista sakkia. Onneksi tuomari osasi pitää sihteerin kartalla.

Juniori alokasluokan palkintojenjako alkamassa, Anna P., Anna K. ja Elina.
Kuvan on ottanut Suvi Ruuhonen

Juniori avoimen palkintojenjako
Kuvan on ottanut Suvi Ruuhonen

5 mitallia myöhemmin pääsi kehän ulkopuolelle ja sai oman tutun kameran käteen - ja kelpasihan sitä kuvatakin.
Juniori avoimen Suomen Mestarit 2010 Mari Mäkelä ja Birk

Oman suorituksen jälkeen kelpasi seurata kavereita ja seuratovereita kameran kanssa ja ilman. Tai kuten kyseisen kuvan ottaja, räpsiä ennen oman luokan alkua.

Elina ja Hector ensimmäisissä kisoissaan.

Kyllä kelpaa, tiikeri tassuissa ja rotuhistoriaakin tehty, ensimmäinen hyväksyttyn tuloksen, 80p, tehnyt bouvier.

Anna ja Rocky taisivat olla ensimmäistä kertaa alokasluokassa, mölliluokat jäivät kivasti taakse, 78p.

Avointa luokkaa sai odottaa vielä tovin, kun alokasluokassa riitti sakkia. Ratapiirustusta sopi tosin ihailla seinältä jo reippaasti aikaisemmin. Lopulta kuitenkin pääsi tutustumaan ihan aikataulussa. Radalta löytyi melkein kaikki odotettavissa olevat herkut: houkutus, hyppy ja istu, seiso, kierrä koira. Rata oli kuitenkin lyhyt, 12 kylttiä, joka on avoimen minimi. 

Paikalla oli  mukava vesikoira- ja I-HAH edustus, eikä tuloksissakaan ollut valittamista.
Olin iloinen, että uskaltauduin taas Neron kanssa kehän sisäpuolelle kisaajan roolissa - täytettiin tavoite selvitä hengissä ja enemmänkin: 83p ja ei uusittu yhtään liikettä - tosin yksi olisi kannattanut, se olisi nostanut taannut meille 90p. ja neljännen sijan. Syytän Tiinaa, jonka kanssa löpistiin uusimisesta juuri ennen rataa ;) 
enkä muutenkaan viitsinyt jäädä siitä nipottamaan radalla, ettei Neron fiilis tehdä laantuisi ja kaipa tämä kuitenkin tahtoi reippaasti pois, vaikka aika sanookin muuta. ja ehkä joku ajatushäiriökin siinä oli, että meinaako tuosta nyt sit tulla -10 vai ei.. No Katjan videointi kertoi kuinka armottomasti Nero istuu kolmesti, kun pitäisi vain kiertää selän takaa perusasentoon, jonka pitäisi olla helppo nakki, mutta ohjaaja alkoi huitoa ja varmistella jotain omiaan..
Houkutus alussa oli selvä koetinkivi, joko napakka kontakti ja hallinta heti lähdöstä houkutuksen läpi. Toinen vaihtoehto oli, että koira lähtee ryysimään eteenpäin jolloin peli olisi menetetty, meillä onneksi homma pysyi jotenkuten kasassa. Perusasennosta seisomaan nouseminen hiukan huolestutti, mutta se sujui ihan mukavasti, seuraavana oli hyppy, joka oli epämukavasti vinossa linjassa edelliseen kylttiin nähden ja hypyn jälkeen oli kovin lyhyen matkan päässä vastassa 270 astetta vasemmalle ja kehän takaraja. Pidin Neron liian pitkään lähellä ja meinasi seurata esteen ohi, kunnes hätäisellä käsilähetyksellä Nero irtosi esteelle, hyppäsi ja tuli nätisti takaisin seuraamaan. Este oli vielä agilityhyppy leveine siivekkeineen, juniori avoimessa oli tokohyppy. Oon erittäin tyytyväinen, ettei Nero kiihdy liikaa agilityesteistä, vaikka estehyppy olikin sellainen ja kehän reunoilla niitä löytyi enemmänkin.

Maalin jälkeen oli kyllä hyvä fiilis, vaikka radalla jännitettiin ja stressattiin ja hidasteltiin urakalla Neron kanssa. Lähdettiin ulos hallista lenkkeilemään ja hyödyntämään ulkoa löytyvät agilityesteet, vaikka Annina oli vielä menossa.
Tehtiin muuteman kerran kepit, joista suurin osa meni todella hyvin, toinen keppisuunta saa Neron epäröimään jossain 3-4 kepin kohdalla, etenkin jos itse irtoan liian pitkälle eteen, tosin se ohjauspuoli on mun kropalleni selvästi hankalampi. Tehtiin myös kerran puomi, jolla komensin neron 2 on 2 off, "ota!", sujahti oikeastaan maahan, mutta pysähtyi, vaikka sinkaisin itse juuri Neron ohi täysiä, superpalkka ja lähdettiin vielä hiukan tallustelemaan ja hengittelemään kosteaa metsäistä tuoksua.

Palkintojenjaossa alettiin jakaa papereita ulos lähtöjärjestyksessä, laitoin merkille Taika bc:n ja Ronjan hypättävän yli.. aika selvä sijoitus.. Mukavasti meni seuratovereilla, muilla tutuilla ja vesikoirilla, Jokusta tuli ensimmäinen RTK2. Niinhän siinä kävi, että Ronja ja Annina saivat nousta palkintopallille ja vastaanottaa hopeinen mitalli, josta oli kova kamppailu: n. 22s parempi aika takasi sen, kun pronssituloksen pokannut Lassi bichon sai samat pisteet kuin Ronja. Tulokset löytyy täältä.

Kotiin lähdettiin sopivasti sunnuntain paluuruuhkan loppumainigeissa ja n. 11h reissu saatiin päätökseen. Kotoa löytyi pieni iloinen fleecehuopia varasteleva ja ilopisuja tekevä tuhinatyttö, jonka tempauksista ei voinut edes suuttua - iloista fiilistä ei ei vaan saanut mikään tapettua, joten pisulammikon päällekin etsittiin vain paperia ja fleece vaihdettiin leluun.
Saisipa tuon fiiliksen pullotettuna, tai pieneen kaulakoruun suljettuna..

maanantai 3. toukokuuta 2010

Kaarinaan kaahaillen, rally-kisoissa astellen

© Jättitassu. pujottelu

Jjep, Annina tyrkkäsi suden suuhun ja käski hakea viimeisen hyväksytyn tuloksen rally-tokon alokasluokasta itse. Gulps. Seuraaviin kisoihin Nero ilmoitettiin jo valmiiksi Anninan kanssa AVOimeen, että siinäpähän sitten tavoitteita.. sama temppu tehtiin Ronjalle.

Meitä lähti siis kaksi paria tavoittelemaan viimeistä hyväksyttyä tulosta Kaarinasta. Anna&Nero, sekä Katja&Ronja. Pieni kummitteleva ääni sanoi Annan päässä, että yksi RTK1 ja toinen-ei-noussut tulisi kotiin. No, niinhän siinä kävi. Tosin toisin päin kuin kuvittelin..

Paikan päälle tultiin aika tarkasti Katjan navin olettamaan aikaan. Siinä 13 aikoihin, jolloin alkoi olla viimeiset minuutit ilmoittautua. Paikkana ollut Wallas-Marin pakkipaikka/piha oli kohtalaisen tuulinen ja asfaltti paikoitellen muhkuralla tai kuopalla, näin mm. liikkeestä maahan kyltin kohdalla.

© Jättitassu, tässä lähtee Nerolle viimeinen nakki ennen lähtö -kyltin luokse siirtmistä. huomaa panta

Kauheasti ei ehtinyt, ilmeisesti, jännitämään kun koko ajan oli liikkeessä: etsimässä nrolapunpidikettä, pissattamassa Neroa, suurentamassa Nevan pentuaikaista klipsupantaa (Neron oma oli hukassa).
Alokasluokan perrot pääsivätkin starttaamaan peräkanaa, ensin Elli, toisena Nero ja viimeisenä Ronja.


© Jättitassu. Ensimmäinen liike ja heti tyritään.


Omia tuntemuksia radalta on vaikea sanoa, jotenkin sumuisaa, mutta silti kyltit oli kohtalaisen kirkkaina, vaikka en rataa kauheasti harjoitellutkaan.
Rauhaa ei rikkonut edes ensimmäisen kyltin Neron omakeksimä hieno liike kierrä oikealta ohjaajan ympäri perusasentoon. Eli livahti perusasennosta uudelleen sivulle, kun tarkoitus oli tulla eteen istumaan. Uusiksi, vielä rauhallisemmin ja huolellisemmin. Johan tuli eteen! ja siitä vasemman kautta perusasentoon istumaan.

© Jättitassu. Liikkeestä maahan


Ei kompastuttu tai kaaduttu asfaltin muhkuroihin, osattiin laskea kolmeen ja verkkainen vauhti meni varsinaiseksi hiipimiseksi viimeisen tehtäväkyltin, hitaasti, kohdalla. Maaliin oltiin siis selvitty.
Muuteman pompun Nero teki radalla ja meinasi jäädä vähän tielle joissain kohdissa. mutta me oltiin selviydytty maaliin! maalissa oltiin! Eikä jääty nuuskimaan tai seisoskelemaan. Pisteitä en uskaltanut lähteä arvailemaan, mutta kyllä se läpi tuntui menneen ja kirkkaasti.

© Jättitassu. Istu, kierrä koira.

Tuloksia saatiin odotella toinenkin tovi. Odotellessa tuli ostettua arpoja, 2x kangaskassi, naksu, avainkaulanauha "jojolla" ja joku herkkutikku saatiin, arvanmyyjän iloisen pokkuroinnin ja kiitoksien jälkeen. Juteltiin muiden kisaajien ja muuteman vesikoiranomistajan kanssa.

Tuloksien viimein tullessa lähti paperien jako käänteisessä järjestyksessä huonoimmasta kirkkaimmille sijoille. Katja kävi hakemassa arvostelulomakkeen ja hylätyn, 3 uusimista (2 sallittu). Monen monta paperia myöhemmin Petra epäuskoisena kävi pokkaamassa toisen hyväksyttynsä Lucan kanssa, 90p. Itse olin siinä jo monta paperia aikaisemmin ollut valmis liikahtamaan, Hanna Suomista&Hiskiä kutsuttaessa meinasin jo lähteäkkin.

Pari paperia myöhemmin se oma vuoro tulikin, 96p ja 6. sija, RTK1 ja siirto avoimeen. yhden uusimisen lisäksi (-3p) tuli siis vain yksi virhe! Kontr 5. kyltillä, joka tarkoittaa "koira estää tai häiritsee ohjaajaa". 5 oli saksalainen täyskäännös, mutta luulen virheen tulleen oikeasti kyltiltä 4, askel oikealle.
Voiton ja kaksi muutakin sijaa vei Kati laumansa kanssa. 4. ja 5. tulleet saivat Katin 2.&3. tarkoitetut palkintokassit. Nyt hiukan harmittaa, jos oltaisiin sipsutettu 5s nopeammin oltaisiin saatu hieno rally-toko -tekstillä varustettu kangaskassi, höh! :)

ALO
6. Anna ja espves Nero 96p / 2.04.87s RTK1 --> AVO
10. Petra ja barbet Luca 90p / 3.14.24s
19. Hannele ja espves Elli 78p / 2.10.91s
Katja ja espves Ronja HYL

Ronja jäi siis valitettavasti ALOon, kun taas Nero nousi AVOon. Elli ja Lucakin ovat enää yhden hyväksytyn päässä avoimesta. Kotimatkalle lähdettiin aika nopeasti palkintojeanjaon jälkeen, mutta tulospalvelu kertoo mölli-perrojen menneen hyvin.

Herra RTK1 kotona diplomin kanssa.


mölli-ALO
1. Hannele Pirttimaa ja espves Ronja 100p / 2.13.30s sij. I. onnea!
4. Marika Raittinen ja espves Ramo 98p / 1.45.38s
13. Leena Söderholm ja espves Ludde 82p / 1.33.32s

Leena&Ludde olivat Uuraisilla samalla vesikoirien pk-leirillä kesäkuussa 2008.
Rally-rotuhaaste on nähtävästi otettu vastaan: Kaarinassa oli 6 valkoinenpaimenkoiraa! :)

edellinen rally-päivitys on muuten tullut tänään esille, käy kurkkimassa.
Kisojen täydelliset tulokset ja linkki kuviin löytyy rallyfoorumilta.

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Rally-tokoillen, kisoja katsellen

11.4. sunnuntaina pakattiin Anninan autoon Nero, Kauko ja Joku, suuntana Porvoon Peten Koiratarvikeareena. Ilmoittautuminen oli hiukan kummallisesti ulkona, vaikka itse kisat olivat sisällä. Saatiin käsiimme uutuuttaan loistavat oranssit kilpailukirjat muovikoteloilla. Tarkoituksena oli tarkastaa aikaisemmat tulokset ja täyttää puutuvat tiedot. Ahh..tunnistusmerkintänumeron kirjoittaminen.

Paikalla oli taas monia tuttuja, hienoja tuloksia, paljon kuvia ja kiva päivä.
Avoin luokka järjestettiin ensimmäistä kertaa virallisena, jossa starttasi ekana perrona Joku. Laskin myös tuloksista, että osallistujista 25% oli vesikoiria(14/56), aika hurjaa :) !

ALO
Johanna ja espves Minni 93p ->RTK1, siirto AVOon
Katja ja espves Ronja 91p
Annina ja espves Nero 90p
Ulla ja espves Nuno 88p
Annina ja espves Kauko 80p ->RTK1, siirto AVOon
Hannele ja espves Elli 79p
Petra ja barbet Luca 76p

AVO
Annina ja espves Joku 90p sij. III

mölli-ALO
Tove ja espves Bezza 93p
Taina ja espves Siiri 86p

Rally-tokofoorumilta kaikki tulokset. Vesikoirafoorumin tulosaihe (vaatii rekisteröitymisen).
Lisää kuvia löytyy täältä.

torstai 8. huhtikuuta 2010

pari hyllyä ja pääsiäismunia

Nero kävi nappaamassa kaksi hyllyä ATD:n pääsiäisagilitykisoissa lauantaina 3.4. Emäntä napsi lisäksi muistikortin täydeltä kuvia.

Kuvasato löytyy täältä.

sunnuntai 28. helmikuuta 2010

perroryntäys rally-tokokisoissa

Espoon Agimestassa järkättiin tänään rally-tokokisat. Paikalle tuli ennätysmäärä perroja: 7 kappaletta. Vesikoiraedustus oli muutenkin hieno, paikalla oli myös 4 lagottoa ja yksi barbet.
Perrot veivät nyt kyllä rytinällä rotuennätyksen nimiinsä suomen rallykisoissa, eipä ole noin montaa samanrotuista nähty starttaamassa yksissä kisoissa.


Minni, Kola, Ronja, Nero ja Joku


Kola etsii peukkua


Ronja keskittyy poseeraamiseen


Kauko treenaa ennen omaa vuoroa


Saiskos jäljestämisestä lisäpisteitä, pohtii Kauko. Maassa oli jokin haju, joka vei monen koiran nenän mennessään. Neron suorittaessa joku oli kuulemma sanonu, että näyttäis et koiru jäljestäis..


Joku ja 270° oikealle


Minni suorittamassa vasenta täyskäännöstä (saksalainen tyäskäännös)


Tuloksia odotellessa on hyvä pitää nakinsyöntibileet ja pitää hauskaa! Joku, Ronja ja Nero


Minnille kans, Neron epätoivoinen syöksy

Perrot tulivat ja näyttivät muille mallia paitsi rotuylivoimalla, myös tuloksissa: ALOn 1. ja 2. sija ja möllin 1. sija menivät perroille ja lopuillekin tuli hyväksytty tulos!
70p on alin hyväksytty, 100p maksimi.

Alokasluokan sijoittuneet

2. Katja&Ronja 1. Johanna&Minni 3. mudi

ALO perrot
1. Johanna&Minni 97p
2. Katja&Ronja 96p
11. Annina&Kauko 87p
12. Emilia&Kola 86p
13. Annina&Joku 81p, TS ja RTK1 -> AVO
15. Annina&Nero 81p

Mölli-ALO
Ulla&Nuno 98p

TS tarkoittaa Tuomarin Suosikkia, joita jaetaan yksi, per luokka.
RTK1 on Rally-Tokon koulutustunnus, toimivat samalla viisiin kuin tokon koularit.
Joku on ensimmäinen hyväksytyn tuloksen tehnyt perro ja vei ensimmäisen rally-toko koulariperron tittelinkin!


Alokasluokan perrot, kuvasta puuttuu Kauko. vasemmalta oikealle,
Annina, Joku, Nero, Emilia, Kola, Katja, Ronja, Johanna ja Minni

Ensimmäisen hyväksyttynsä keräsivät Nero, Kola ja Ronja, joista kaksi jälkimmäistä ensimmäisissä kisoissaan! Kaukolle ja Minnille hyväksytyt olivat toiset. Pisimmän korren veti kuitenkin Joku, jolle tulos oli kolmas hyväksytty ja oikeuttaa RTK1 -koulutustunnukseen ja siirtoon avoimeen luokkaan, ensimmäisenä perrona!

Onnea kaikille suorituksiinsa tyytyväisille ja pärjänneille!
Perrotiimille kiitos kivasta päivästä ja nyt odotellaan seuraavia kisoja, jotka ovat 11.4. Porvoossa, sinne vielä isommalla porukalla ja yhtä hyvällä yhteishengellä ja fiiliksellä! ja portugeesejakin mukaan!
Koutsi onnittelee vielä kerran loistavia perro-oppilaita ja jatkakaa samaan malliin!

sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Rally-tokoilua kilpaillen 10.1.2010

Nevan kanssa tultiin ekasta pentunäyttelystä kotiin ja tuntui ruhtinaalliselta, kun oli yli 2h aikaa vaihtaa kamppeet, relata ja pakkautua autoon. Napattiin kyytiin Claudia&Tuikku, sekä Sara&Pessi.

Ajomatka meni aika mukavasti ja perille löysi helposti, vaikka en ottanut edes reittiopasta mukaan, ei sillä että katsoin sen edellisenä iltana: kehä ykköstä, kolmostielle, hyvinkää p, oikeelle, monni vasemmalle, eka tie oikeelle ja perillä. No, tuli kyllä ihmeteltyä, hyvinkää e jälkeen tulluta hyvinkää viittaa, mutta palattiin suoraan motarille. ja olivathan Clade&Sara joskus hallilla käyneetkin.
Enirolle vaan moite, kun uhkasi laittaa kiertämään hyvinkään keskustan kautta, vaikka koiraurheilukeskus neuvoo menemään pohjoisen rampin kautta. Sähläsin välietapin kys. rampille ja kappas, oli muuten kartankin mielestä nopeampi reitti, vaikka haku ilman välietappia väitti keskustan reitin olevan nopein.. Voi tätä itsekehun ja älyn määrää..

Perillä tuli ylistettyä lämmintä hallia ja ulkona lenkkeillessä ei tehnyt mieli jäädä seisoskelemaan.
Olin kuvitellut etten ehtisi nähdä "oppilaani" Johannan ja Minnin rataa, mutta toisin kävi. Nero sai jäädä hetkeksi muiden käsiin mölisemään kun puikkelehdin radan läheisyyteen.
Parivaljakolla meni hyvin, mitä nyt taisi jännittää mikä näkyi Minnin hidasteluna ja haisteluna. Teknisesti homma meni kuitenkin putkeen ja parivaljakko sai 87p ja hyväksytyn tuloksen, onnea!

Myös Claudia ja Tuikku olivat ennen meitä. Ihan parhaimmassa vireessä pari ei ollut, mutta 80p ja hyväksytty tulos kuitenkin, onnea teillekin :)!

Oltiin Neron kanssa luokan lopussa, alunperin meidän piti olla viimeisiä, mutta olisikohan muutema juoksunarttu ollut meidän jälkeen.
Pieni harjoittelu ja yritys innostaa Neroa menivät vähän kehnosti, mikä alkoi jo lietsomaan paniikkia; jos homma ei suju nyt niin miten ratanauhojen sisäpuolella sitten!?
Sinne me kuitenkin sukellettiin ja kyllähän toi jännitys paistoi musta ainakin puoleenväliin hallia.
No, Nerohan paineistuu todella herkästi ja ottaa etäisyyttä ja rahoittelee, minkä kerkiää - niin nytkin.

Puoleenväliin rataa päästiin ja aikamoista sahaamista mentiin, välillä ihan siedettävästi, välillä sain seisoskella ja houkutella Nero nostamaan nokkansa maasta ja tulemaan hermostuneisuudelta löyhkäävän emäntänsä lähelle jatkamaan rataa. Olin jo aika varma, että meillä olis jo hylsy kasassa ja uusinut kaksi tehtävää (mikä on maksimi). Aika tuskastunut olo alkoi olla, kun omia hermoja sannut kuriin ja pistin pelin poikki 7 tehtävän kohdalla, eli puolessavälissä. Ehkä me ens kerralla päästäis jo rata loppuun asti? Tai sitten mä lykkään Neron jollekulle hermonsa hallitsevalle ja keskityn vaan tohon opettamiseen, kerta oppilas pieksee opettajansa mennen tullen ;)

Keskeyttämisen jälkeen pingoin taas ulos kehästä minkä kintuistani pääsin - tuntui jumalattoman pitkältä matkalta - suoraan namipussille. Mitäköhän katselijat mahtoivat tuumata?
Tuntui kyllä todella pahalta, ei ole Nerollakaan kivaa, kun joutuu stressaamaan mun kanssani. Hetken rauhoittuminen ja muutema liike ja namia nassuun, ei Neroakaan enää huolettanut niin kovasti tuo kaksijalkainen hölmöläinen. Kun sain meidän arvostelulomakkeemme käteen meinasi leuka loksahtaa sijoiltaan ihan kunnolla, ajatukset taisivat kulkea rataa:"siis mitä, ette oo tosissanne!?" vähennyksiä -16p (84p) ennen keskeytystä.

virheet -3p
-tehtävän uusiminen x2
-puutteellinen yhteistyö x2
virheet-1p
-erittäin vino asento
-koskettaa tai nuuskii kylttiä, merkkiä, estettä tai henkilöä
-koira pois asennosta, enemmän kuin ½m
-taluttimen kiristyminen

Jotka tulivat kaikki kolmelta kyltiltä, eli muutema "puhdaskin" kyltti saatiin..
Ei Hylsyä, ei yhtään tempovirhettä (vaikka hengailtiin paikallamme ties kuinks pitkään), ei ohjaajavirheitä tai "koira estää tai häiritsee ohjaajaa" (tarkoittaa mm. että koira tulee ohjaajan kulkureitille) tai muutakaan, tai enemmän noita yllä mainittuja virheitä.

Alkoi risomaan, että olisiko pitänyt sittenkin pitänyt jatkaa loppuun? Olisiko sitä ja olisiko tätä? ja vielä kun olin taputtanut itseäni olkapäälle, että osasin keskeyttää.. No, spekuloida voi loputtomiin, mutta mitäs tällanen märehtijä luonteelleen voi. Täytyisi tsempata, opetella sitä positiivista elämänasennetta ja oppia hallitsemaan niitä hermojaan. Valaistumista odotellessa..

Kisojen jälkeen ollaan otettu yhdet rally-treenit, jotka menivät satapotenssiinkaksprosenttia paremmin kuin kisat. Nyt kuitenkin keskitytään kadonneeseen tokoilutaitoon ja yritetään saada agility starttauskuntoon.
Rallyyn keskittyy vain tää kaksijalkainen tyyppi opettajan roolissa. Yksi AVO-kurssi maanantaisin ja yhdessä Anninan kanssa vedetty ALO-kurssi torstaisin.

perjantai 15. tammikuuta 2010

Kaapelille käyttäytymään ja näyttäytymään

Neva kävi 10.1. ensimmäisessä pentunäyttelyssään 10.1.2010.
Lusmuiluni takia Neva oli menomatkalla ensimmäistä kertaa metrossa, hiukan jänskätti tyttöä. Paluumatkalla raatoili mun jalkojen välissä maassa, jäädessäni Puotilassa lähellä istunut äiti kysyi tyttäriltään, jotka istuivat mua vastapäätä, olivatko he huomanneet pentua. Olivat muuten, mutta eivät kilvan tupanneet lääppimään.

Meinasi käydä kehnosti rokotustentarkistuksessa. Nevalle olin lätkäissyt vain passin mukaan, jossa näkyi tehoste ja rabies, mutta ei ensimmäistä rokotusta, joka meni rokotuskirjaan..
Mietin vielä lähtiessä otanko muitakin papereita mukaan, mutta ajattelin ne vain hukkaavani.. No, onneksi päästiin sisään.


video © Raimo Tuomela, kiitos!

Rune Fagerström sanoi tytöstä seuraavaa.
"5kk narttu, joka seisoo ja liikkuu hyvin raajoillaan. Hyvänmallinen runko ja mittasuhteet. Turhan lyhyt ja pyöreä kallo-osa. Kauniit tummat silmät. Hyvä kaula. Hyvä selkä, sopiva luusto. Rodunomaiset liikkeet. Riittävä karva. Miellyttävä luonne. "

5-7kk PEK-4. Luokassa koiria 5.

Mun mielipide taas oli se, ettei tuo jaksanut oikein seistä ja juostessa tuli vähän ohjausvaikeuksia esittäjälle. Vähän normaali rehvakkuus ja rakastan-kaikkia karisi kehään mennessä. Loistava likkahan tuo nyt oli ikäisekseen ja tuohon harjoittelumäärään nähden. Käyttäytyi paikan päällä ihan nätisti - jos pölhöä pentupainia sisaruspari Zilin&Nokin kanssa sellainen onnistuu.. Reissusta jäi ihan hyvä fiilis. Kiitos seurasta Emppu, Katja, Sanna ja Raimo.

Sitten osiossamme päivän turhat jorinat: miksi mustia housuja käyttävällä ihmisellä on kaksi mustaa koiraa? Miksi mulla on muutema vakiotapa istua koiraa seisottaessa, kaikki näyttää yhtä karmeilta. Nevalla keikkaloi häntä juostessa selän päällä koko ajan, jei! Miksen ole edistynyt yhtään koiran esittäjänä? - Viimeiseen ei ainakaan kannata vastata, tiedän sen itsekin.

Sitten pitikin hypätä takaisin metroon ja vaihtaa roinat rally-tokokisoja varten...

tiistai 8. joulukuuta 2009

vuosikatsaushyppy

Ensimmäinen karkea vuosikatsaus raapustettiin heinäkuussa 2008, jatkoa se sai maaliskuussa 2009. Nyt on taas aika ihmetellä mitä on saatu aikaiseksi - ja mitä tavoitellaan ensi vuonna.


Annan ja Neron tapahtumakalenteri

Roturace 16.5.2009
-joukkue villarreal 8/34, nopein vesikoirajoukkue
-Nero jaetulla 46. sijalla ajalla 7,96, 4. nopein perro
Agirotu 2009? jäi..
Vesikoirat ryn tokot taukoillaan/omatoimitreeniä
Treenitreffit hiljaisempaa, mutta liityttiin itsenäisyyspäivän Kasavuoren valloitukseen
mejä tai pk - jäljestys talviunessa. Yksi pk-jälki tehtiin kesällä
taipparit? ei etene

toko
-ALO3 138p,
-seuraavaan kokeeseen alkuvuodesta 2010
BH piiloutunut...

rally-toko
-1 keskeytetty kisarata
-viikonloppu leirillä oltu 26.-28.6.2009
-tavoitteena 3 hyväksyttyä alokasluokan rataa -> siirto avoimeen
-Alokasluokan liikkeet kisakunnossa, käytännössä myös avoimen, ollaan treenailtu myös joitain voittaja- ja valioluokan liikkeitä

agility
-tiistaisin (I-HAH) ja keskiviikkoisin (yksityinen vesikoiraporukka) treenit
-kisalisenssi vuodelle 2010
-vaihtelevaa menestystä epiksissä (paras tulos 0-voitto HauOpenin maxi-mölleissä)

koiratanssi
-rally-toko leirillä leiriläisten välisen kisan voitto

näyttelyt
-tältä vuodelta näytelty (Turku KV AVO-H, Hyvinkää E AVO-ERI AVK4, Turku KV AVO-EH AVK3)
-ensi vuodelle ei suunitelmia
-nyt nahkarottana


Annan kouluttelut ja kouluttautumiset

pentutokokurssi syksy 2009 oli ja meni
rally-tokokurssi talvi 2009 4/5 kerrasta ollut (viim. kerta 10.12.)

tokon koulutusohjaajakurssi ainoa oli kauempana ja huonona ajankohtana.. vuonna 2010 jos järkätään?
agilitykoulutusohjaaja omaa tuntumaa harrastajana ja kisaajana ensin, ehkä 2011?
kasvattajanimi anottu ja saatu
kasvattajan jatkokurssi marraskuun meni ohi, vuonna 2010 jos järkätään?

sunnuntai 9. elokuuta 2009

Tokokokeessa

Huh, ylitettiin kisakynnys ja marssittiin HAUn Purina areenalla alokasluokan kokeeseen. Ohjaajaa jännitti tuttuun tapaan sen verta paljon, että koiruus oli huolissaan ja joku kirjureista ym. pöydän takana kysyi "hengittääkö toi?" ja tuomari, Hannele Pörsti kysyi "kumpi, koira vai ohjaaja?" "ohjaaja." Kyl se viel hengitti, just ja just.

9.8.2009 Helsinki, tuomari: Hannele Pörsti

Luoksepäästävyys 10 - kerroin 1. - 10p
Paikalla makaaminen 10 - kerroin 3. - 20p
Seuraaminen kytkettynä 6 - kerroin 2. - 12p
Seuraaminen taluttimetta 5 - kerroin 4. - 20p
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 6,5 - kerroin 2. - 13p
Luoksetulo 6 - kerroin 3. -18p
Seisominen seuraamisen yhteydessä 7 - kerroin 2. - 14p
Estehyppy 7,5 - kerroin 2. - 15p
Kokonaisvaikutus 6 - kerroin 1. - 6p

yht. 138p. 3.palkinto

hiukanko säikähdin kun estehyppy 7,5 oli laskettu 13p ja soitin kiiruusti et virhe, mut nuo on kopioitu koneelta ja estehypyn 13p (oik. 15p) oli vain merkattu väärin. Harmi, kyl mulle olis 140p kelvannu. :P

Videot ja lisäselostukset myöhemmin.

torstai 9. heinäkuuta 2009

HauOpen 8.7.

Lähdettiin Neron, Anninan ja Kaukon kanssa HauOpenin viimeiseen osakilpailuun kisailemaan. Voitto korjattiin kotiin Neron kanssa ajalla -15,57, hyvä me! Toiseksi tuli samassa treeniryhmästä oleva Maria ja snautseri Pekko, he myös sijoittuivat kokonaiskisassa toiseksi, onnea!

Ilmoitin meidät Neron kanssa 9.8.2009 järjestettäviin viralliseen tokokokeeseen, jännittää!

tarkempi selonteko tulossa myöhemmin.

perjantai 3. heinäkuuta 2009

2.7. möllitokossa

Tänään lähdettiin Petikkoon kisailemaan perinteisemmän tokon parissa. Anninan ja Kaukon oli tarkoitus tulla mukaan, mutta saivatkin viimehetken peruutuspaikan I-HAH ryn agin alkeiskurssilta.
Oli aika kuuma, muttei mitään verrattuna sunnuntaihin.. Auto jätettiin aika kauas itse kisapaikasta, mutta pieni lenkki teki ihan hyvää. Ilmoittauduttiin tokoon, jossa olikin yllättävän vähän ihmisiä. Mietin jos olisin vienyt Neron vielä mätsäriin, mutta päätin, että tokoilu riittäisi. Mätsäriin olikin enemmän tulijoita ja paikalla olikin myös perrotuttuja mm. Jade ja Viivi.

Rally-tokokisathan meni täysin päin honkia ja mietin, miten kummassa saan pidettyä hermoni kasassa ja ajatukset kurissa. No, tekemisellä ainakin, kursin kokoon kolme motivointipötköä.

Nakilla höystettynä treenattiin ennen kehään menoa seuraamista, hiukan jääviä ja estehyppyä. Esteellä teki taas tenän. Neljästi vapautin ja siiryin, sitten tuo hyppäsi ekalla käskyllä.

Olimme nrolla 6, yhdeksästä alokasluokan koirakosta. Olimme näin ollen toisen paikallaanmakuuryhmän ensimmäisiä.

Luoksepäästävyys nousi seisomaan, nuuski ja heilutti tuomarille hurmaavasti häntäänsä
Paikalla makaaminen ekalla käskyllä maahan, n. 1min kohdalla säpsähti, nousi istumaan, n. 10-15s kuluttua meni uudelleen oma-aloitteisesti maahan
Seuraaminen kytkettynä ihme pyörimistä välillä hiukan kaukana, ei nuuskinut kovin paljo a(jesss!). Pysähdyksissä liikkui vielä, kun olin jo paikallani, kiersi itse selkäni takaa perusasentoon.. Tähän osasyynä varmaankin oma aika reipas vauhtini. Hypähti juoksuosuudella kerran, kaksi
Seuraaminen taluttimetta pitkälti samaa kuin edellisessä, mutta juoksu meni nyt nappiin.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä toisella käskyllä maahan, vino!
Luoksetulo Jäi ja tuli pirun lujaa.. jännitti, että mitenköhän rysähtää, meni ohitse, jarrutti ja tuli perusasentoon.
Seisominen seuraamisen yhteydessä hiihti perässä, jäi toisella käskyllä
Estehyppy oli jo menossa, mutta ikäänkuin olisin karjaissut "ei!", pysähtyi ja jäi jäpittämään, toisella käskyllä meni. Oli kyllä kysyvä ilme, että "sanoitko sä oikeesti jo et voi mennä?"
Kokonaisvaikutus häröili liikkeiden välissä, meinasi lähteä intopiukeana jo kehästä, suoritusten alussa perusasentoon tuleminen hiukan, noo.. hidasta ja haparoivaa.. Suoritusten välissä sai kehua, en kerenny ees vapauttaa, ku kehuin ensin, siitäkös tuo riemasti


Neron tokotulokset:
Luoksepäästävyys 10 - kerroin 1. - 10p
Paikalla makaaminen 8 - kerroin 3. - 24p
Seuraaminen kytkettynä 7 - kerroin 2. - 14p
Seuraaminen taluttimetta 7 - kerroin 4. - 28p
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8 - kerroin 2. - 16p
Luoksetulo 10 - kerroin 3. - 30p
Seisominen seuraamisen yhteydessä 6 - kerroin 2. - 12p
Estehyppy 8 - kerroin 2. - 16p
Kokonaisvaikutus 9 - kerroin 1. - 9p

yht. 159p. 2.palkinto
sij.6/9

että piste vajaa 1.palkinto.. arvostelu oli mielestäni ok tiukka, en sitten tiedä mitä virallisten tuomarit sanoisivat Neron välihäröilystä..

Selvästi Nero paineistuu kovin herkästi omasta stressaamisestani, mikä näkyy rahoitteluna: nuuskii, mistä mie tietty paineistun entistä enemmän..
Tänään hermot pysyi lähestulkoon kasassa, mikä näkyy mielestäni myös pisteissä. Nerolla oli myös intoa ja virtaa, eli ihan kelpo pari oltiin tänään.

Palkkaamattomuus ja motivointi on Nerolle ja mulle myös avainkysymyksiä. Harjoituksissa, jossa oli vieras liikkeenohjaaja ja paikka, meni huonosti ennen kuin kaivoin nakit esiin. Olisikohan oma hermostuneisuuteni kaikonnut, kun sain koirun huomion nakeilla? tiesin, että nyt tää homma lähtee taas rullaamaan. Tää ihminen tarttis rauhoittavia tai jonkin mielenhallintakurssin..

Mitenköhän seuraavalla kerralla.. uskalletaanko me vielä mennä virallisiin. Iiks! Haluaako joku viedä alokasluokan liikkeet osaavan hurmavan pojan kokeeseen?