tiistai 19. helmikuuta 2008

Eksoottisia makuja, tanssia ja lenkkeilyä

Vanhat ovat nyt ohi, onneksi. Se oli hienoa, mutta kyllä nyt on huojentunut olo kun se on ohi. 91 paria tanssimassa samaan aikaan. Luulimme että olisi ollut vielä ahtaampaa mitä oli, ihan hyvin mahduimme loppujen lopuksi tanssimaan. Puku on kolmen naisen yhteistyön tulos, mallin suunnittelin itse, ideoinnissa oli myös mukana siskoni, joka puvun teki. Apuna myös äiti. Tukan laittoi sisko, kiitos! ja äiti perjantaina.



Ilmoittauduin Neron kanssa I-HAH agilityn alkeiskurssille. Toivtoaan, että pääsisimme karsintoihin ja mahdollisesti sitä myöten myös itse kurssille.
Onko teidän koirillanne outoja ruokamieltymyksiä? Meille tuli taas muistutus Neron ötökkämieltymyksestä. Äijä huomasi katosta roikkuvan hämähäkin ja aivoissa kävi ilmeisesti ajatus aah, karkki iltapalaksi. Parin loikan ja vierestä kuuluneen "EI" -karjahduksen jälkeen proteiinimakupala ilmeisesti katosi herkuttelijan kitaan. Huokaus.

Sunnuntaina kävimme treffaamassa Anninan ja Jokun kanssa muita vesiäisiä Jakomäessä. Lenkki meni mukavasti, muutamaa pikku kahakkaa lukuunottamatta. Neron toki piti vanhempana käydä Joku littaamassa pusikkoon ja olla välillä äänitorvi, mutta muuten käyttäydyttiin herrasmiesmäisesti. Ei ahdistellut Panda-neitostakaan erityisemmin. Ehkä meillä on toivoa julkisen käyttäytymisen suhteen.
Kävelimme kokeeksi kotiin, normaalisti menemme bussilla tai jonkun autokyydillä, kiitos kyyditsijöille. Matkasimme Kivikon lenkkipolkuja ja Kontulan läpi. Matkaan meni aika reippaasti aikaa, mutta tulipahan hoidettua päivälenkki samalla. Emäntä oli täysin kuitti kun pääsimme kotiin ja Nero kurainen, mikä ei kyllä mustasta turkista päälle päin näy. Onneksi tuli mahanalus tutkittua, muuten olisi päässyt pesemään vähän muutakin kuin pelkän koiran..

maanantai 11. helmikuuta 2008

Tanssia, tähtösiä ja tunnelmia

Varoitus. Tästäkin tekstistä tulee arvatenkin pitkä. En vain osaa kirjoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi, kun on paljon asiaa.

Wanhojen tansseihin aikaa: 2vrk 23h 31min. Tämänpäiväiset treenit nostivat pienen kauhuntunteen pintaan: apua osaanko mä yhtään mitään? Puku on yhä kesken, ja huomenna on kenraaliharjoitukset. Päänsärky hakkaa kallon sisäseinämää.

Korkokengät ovat onneksi istuneet hyvin jalkoihin, mitä tuntuvat venyneet hieman, ei niin hyvä. "Ihmeen tukevat", totesi se kaksijalkainen, jolle nämä ovat toiset korkokengät sen koko elämän aikana. Ensimmäisiä se on käyttänyt kaiketi vain kerran oopperassa.

Se samainen otus on muodostanut myös jonkunsorttisen riippuvuuden Punnitse&Säästä -putiikista löytyviin pähkinöihin ja kuivahedelmiin. Neron syödessä possunkorvaa, ihmisotus mupeltaa kuivattua ananasta.

Neron kanssa on viimepäivinä treenattu kohtalaisen hyvän sään turvin, kuiva maa, tokoa. Syynissä on ollut seuraaminen, liikkeestä pysähtyminen ja tempon vaihtelut. Pysähtyminen on tuottanut ongelmia: Nero tuntuu unohtaneen vielä jokin aika sitten hyvinkin varman käskyn. Takapakkia ja tehty tehtävästä helpompi. Tarkoitus olisi myös kokeilla palkata välillä liikkeen jälkeen; keskittyminen herpaantuu useinmiten namin saatuaan. Säämiskä-patukka on myös hankinnassa, jos sillä saisi motivoitua. Kotoa löytyvä suhteellisen iso ja kova juuttikankainen ei innosta ja on hieman hankala muutenkin.

Treenit siis jatkuvat Neron kanssa, tarkoitus olisi olla valmiita möllikisoihin loppukeväästä, kuitenkin viimeistään tämän vuoden loppuun mennessä, sitten mietitään vasta niitä virallisia kisoja.


Paluu vuoden takaisiin tapahtumiin. Sunnuntai 11.2.2007, Anna kiiruhti tallille ensimmäisiin seurakisoihinsa. Ulkona oli kylmä, mutta kisat pidettiin. Kisakaverina oli tunneilta hyvin tutuksi tullut Arkas, eli Arska. Arska on omapäinen ja osaa tuntihevosen kujeista yhden jos toisenkin. Verryttely pidettiin maneesissa ja meidän vuoromme oli heti toisen verryttelyryhmän jälkeen. Muut poistuivat ja jäimme odottamaan lupaa aloittaa rata. Arska kuitenkin hoksasi erittäin pelottavan näköisen pressun maneesin laidalla ja keksi, että tuotahan nyt ilmiselvästi täytyy vähän säikähtää. Rauhoittumisen jälkeen kuului aloitusmerkki. Rata meni kunnialla läpi ja se riittikin 4. sijaan, samoilla pisteillä kuin 3. sijoittunut, joka ratsasti myös Arskan kanssa. Kotona on tänäänkin ruusuke muistuttamassa kivasta päivästä ja hienosta yhteistyöstä rakkaan ruunikon hevosystäväni kanssa. Hyvä tulos taisi yllättää myös tallin opettajan ja vaikutti tyytyväiseltä kisojen tuloksiin.

(kuva on 27.5.2007 olleista kisoista, mutta Arskan kanssa nämäkin)


Samalle päivälle osui myös toinen yllättävä tapahtuma, etten olisi sitä mennyt mutisemaankin aamulla. Penni synnytti 3 poikaa ja 3 tyttöä, tehden Nerosta kuuden karvaturrin isän. Viesti tästä oli tullut joskus kisojen loppuvaiheilla, mutta huomasin sen vasta kotona.

Miten kaksi näin uskomatonta ja hienoa tapahtumaa osuivat samalle päivälle?

Paljon Onnea Laronja's I-pentue, Ronja, Kira, Inka, Kaapo, Zimba ja "Ice Cool", 1 vuotta!

tiistai 5. helmikuuta 2008

Tanssii wanhojen kanssa

Nyt sitä satunnaisesti esiteltävää "emännän elämää." Jalat vähintäänkin rasittuneet ja väsyneet, mustat tanssikengät huoneen nurkassa, ompelukoneen vieressä seisovalla mallinukella "Lyylillä" on päällään keskeneräinen punainen tanssiaispuku, koneella väsynyt lukiolainen ja vieressä koira tuhisemassa. Päivä on kääntymässä iltaa kohti ja on sopivaa aikaa kelata päivän tapahtumia.

Nero on ollut päivän kotona, Anna on juossut aamulla bussipysäkille ja rynnännyt koululle tajutakseen olevan lähes tunnin aikaisessa. Tietokoneluokkaan pääsee kuitenkin jo koetta, atk1, tekemään, siellä kuluukin seuraavat pari tuntia kahlatessa ympäri nettiä, tehden "koetta" ja lueskellessa kirjaa. 11 aikoihin on koe palautettu ja poistuttu luokasta, ravattu kolme kerrosta alemmas ja ruokalaan syömään.
Ruokalassa syömisen ohella tulee juteltua muutaman muun 2. kanssa. 5 vaille 12 rynnätään ulos koulusta ja juostaan Märskyn urheiluhallille. Vähän yli 12 aikoihin napataan tanssikengät mukaan ja mennään jumppasaliin. Suurin osa vanhoista on jo paikalla. Kysytään mitä tanssia halutaan kerrata vielä ennen varsinaisia treenejä. Kengät jalkaan, etsitään pari ja sipsutetaan piiriin Lambeth Walkia varten, joka aloittaa päivän tanssiharjoitukset. Sen jälkeen vielä wienervalssi ja sitten aloitetaan katsomaan tanssijärjestystä, jäimme loppupäähän. Sitten vain ahtautumaan kapeaan käytävään ja alkupoloneesia harjoittelemaan.

Kolmen tunnin kuluttua on kaikki tanssit käyty, paikat selvillä, jalat väsyneet, tanssien jälkeinen ruokailu maksettu, tavarat haettu n.20 ihmiselle mitoitetusta pukuhuoneesta, jossa kuitenkin on lähemäs 80 ihmisen tavarat. Kenkien vaihto, takki päälle ja bussipysäkille, kohti kotia.

Annina on tullut vastaan Jokun kanssa ja menemme yhdessä bussilla kotiin. Nuori mies osaa käyttäytyä julkisissa oikein hienosti. Harjoittelua kaipaa pikemminkin se rakas rekku joka odottaa kotona. Kamat viskataan sisälle ja napataan remmi tilalle, Nero on jo innoissaan lähdössä ulos. Lenkin jälkeen luetaan postissa tullut Tieteen Kuvalehti, viimevuoden puolella kesken jäänyt Maameren tarinat päätyy käteen ja sitä lueskellessa aika hiipii taas tunnin eteenpäin.

Ja viimein; tietokoneelle ihmettelemään mihin tämäkin päivä yksinkertaisesti katosi.