keskiviikko 4. elokuuta 2010

Koiria siellä, koiraihmisiä täällä, treenausta joka säällä

Mr. ulkovahti

28.7. oli koirapäivä: aamulla uimapuku mukaan ja uimaan koirien kanssa. Sieltä kaupan kautta ojankoon treenaamaan. Kovin kuuma päivä, joten tehdään lyhyitä pätkiä kontaktien ja keppien kanssa. Seuraava etappi on uudelleen veden ääreen, puotilan venerantaan uittamaan koiria. Muutema tunti vierähtää kotona (lähinnä uintivalokuvia purkaessa), kunnes kelkkapuisto ja kuoluttajan rooli kutsuvat. Illalla jumitetaan koneella, koirasivuilla tietenkin.




Omien ranta- ja merileijonien lisäksi kameran linssiin tarttui tällaisia, lajintunnistusta kehiin.


lintu vai kenties lentokala?

puolisukeltaja?

28.7. oltiin Nevan kanssa mätsärissä muistelemassa kehäkäytöstä ryhmänäyttelyä varten. Olihan se myös hyvä tapa käydä jättämässä hyvästit pentuluokille (ikäraja 1v, alittui parilla päivällä). Punainen tuli, muuta ei irronnut vaikka Neva yritti tunkea tuomarin syliin, josko olis saanut lisäpojoja. Bongattiin myös vaaleanbeige perro, joka oli kuin olikin Lillin lapsi ja Diegon sisko, Nelli.




31.7.-1.8. Viikonloppu meni agilityn koulutusohjaajakurssilla, eikä Neva yksivuotissynttäreitä ehditty hirveästi viettämään. Ojankoon mentiin synttäripäivänä treenaamaan, missä törmättiin Claudiaan ja Saraan laumoineen.

© Sara. Nero käppäilee treenien jälkeen

© Sara. Nevakin käppäilee treenien jälkeen, Pessi vanavedessä

3.8. Treenattiin Nevan kanssa Kelkkapuistossa pikku-Marin suunnittelemalla radalla (kilpailuvalmiit...). Putkea ja matalia hyppyjä. Nevan tasoon nähden hyvin, mutta itse jymähdän kumaraan pienen ohjaamisessa, (Nero irtoaa ja hakee esteitä, jolloin samaa ongelmaa ei ole.) diili itseni kanssa, että seuraavalla kerralla tehdää helppoa suoraa, ohjaten tai irroten. Tehtiin minirengas myös muutema kerta, hyvin meni. Esteet konttiin, ovi kiinni ja taivas auki.

Perään rally-tokoa, johon tuli perro Aatu. Kisanomainen treeni, jonka jälkeen sade loppuikin, mutta vesikoirat oli kyllä uitetun näköisiä, etenkin synkeän näköinen Neva. Paikalle tuli päivän viimeinen ihmeteltävä: samaan ryhmikseen Nevan kanssa tähtäävä Kuru. Kuru sai näyttelytreeniä ja useamman eri (etenkin ennestään tuntemattomien) ihmisen näyttelylääppimiset. Tämän jälkeen sai heivata märän treenikassin olalle (tai delegoida se toisen kannettavaksi) ja suunnata autolle. Kotona märät tavarat pääsivät kuivumaan, rally-tokokyltit kokeilun vuoksi pyykkinarulle - eivät tosin ehtineet siellä pitkään olla, kun ukkosen jyrinä ja tuuli siirsi ne sisätiloihin.


4.8. Hakkilassa Neva pääsi juoksemaan suoraan, joskaan ei linjalla pysynyt vaan mönki kartturin selän taakse. Annina ja palkka hyppyjen taakse, johan irtosi. Sama ilman Anninaa, toimi. Tauko Nevalle. Lopputunnista muutema takaaleikkaus putkeen.
Anninan rata sisälsi takaakiertoja ja välistävetoja, oudon putkikulman ja A:ata. Kunhan kartturi saatiin edes välttävästi tilanteen tasalle, alkoi homma sujua. Neron pysäytyskontaktit toimivat upeasti, jos kumpikin on hereillä - etenkin kartturi. Yhdet - vain yhdet! - kepit tehtiin ja hyvin meni, mitään vaikeaa ei tehty, keskityttiin vain vauhtiin ja toimivuuteen. Oma huomio oli, että rytmi pysyi hyvänä koko matkan. Anninan kommentti oli, että Neron pää pysyi alhaalla, jesss!

Ei kommentteja: