maanantai 20. syyskuuta 2010

Hyvinkää R 19.9.2010

Warning - varoitus. Kukaan ei uskalla sanoa mulle et rajota, joten taas pitkä postaus - reippaasti pidempi ku Nevan turkki. Tiivistelmä löytyy aivan postauksen lopusta.

Startattiin Nevan kanssa kahdestaan hiukan ennen kahdeksaa kotipihalta määränpäänä hyvinkään ryhmänäyttely - jonne ajettiin muuten lahden motaria ja mätsälän kautta. Perille löydettiin ihan kivasti. Tiesin, että Nevan sukulaisentapainen Nuno oli tulossa, mutta muista perroista ei ollut hajua, tiedonnälkää lievitti parkkimaksuun sisältyvä luettelo, mikä piti kaivaa käsiin heti, kun auto oli saatu parkeerattua. Tutumpia ja vieraampia nimiähän siellä vilahteli, tosin tuomarimuutos unkarilaisesta Láslo Erdösista kotimaiseen Saija Juutilaiseen varmaan tiputtaisi paikallaolijoiden määrää. - ja oikeassahan olin, 12 paikalla oli 8, 4 urosta ja 4 narttua. Ulla, Nuno ja co. saapuivat kuitenkin paikalle, vaikka Nunolla oli mukamas liian lyhyt turkki.



Nuortenluokan uroksen puuttuessa ainoat urokset olivat avoimesta. Kolme neljästä uroksesta sai ERIn, Nuno-"lyhytturkin" kuuluessa tähän sakkiin ja viimeinen H:n, joten kilpailuluokasta tuli samalla PU-kehä. Riemulla ei ollut rajaa, kun Nuno osoitettiin ensimmäiseksi ja käteen tyrkättiin serti, kolmas sellainen, Nunosta tuli siis valio. Kiirehän siinä meinasi tulla, urosten loppuessa piti viskoa kamera kädestä, katsoa että numerolappu oli matkassa ja tsekata mitä mieltä pieni musta neiti oli.

Hiphei, häntä iloisesti pystyssä, eikä tartte pidellä kiinni


Ihan tyytyväiseltähän tuo näytti, joten kiireesti kehään toisen junnunartun kanssa, Nevan ollessa ensimmäinen vuorossa. Neva oli nätisti, antoi tutkia ja juoksi ihan kivasti, ehkä aavistuksen enemmänkin vauhtia olisi voinut olla. Seisominen oli taas kovin tylsää, asetteluksihan se meni ja takajalkoja piti taas vetää enemmän alle. Ilokseni sieltä tuli ERI, en oikeastaan tiedä mitä odotin. Unohdin varmaan jännätä. Mentiin sivuun odottelemaan hölmöläisen kanssa.

Valopäämateriaalia kilpailuluokkaa odotellessa



Enpä edes huomannut minkä nauhan toinen junnunarttu sai, oletin että ERIn, juostiin kerran ympäri ja ykkösiksi. Jes, tässähän ollaan hyvää vauhtia matkalla PN kehään sijoille taas. Toinen junnu olikin saanut EH:n, nätti tyttö kyllä mun mielestä.


Nuortenluokassa oli PMJV-09, jolle napsahti ERI ja avoimen narttukin nappasi ERIn. Tulihan siinä Ullan kanssa heitettyä, et olishan se tosi komeeta skabata vastakkain ROP-kehässä ja tais luvata Nevalle palkintonakkeja jos pärjää. PN-kehässä aivot olivat taas jotenkin tosi zenissä, eikä tullut mietittyä kauheasti mitään juostessa ja seisotellessa, kunhan neiti käyttäytyisi nätisti. Numerolapunpidike alkoi juostessa tosin  valua, joten nappasin siitä kiinni, vedin sen kädestä ja viskoin kehän reunalle, en ilmeisesti onneksi osunut kehenkään..

hmm.. nrolapunpidike tippuu - no kiskastaas pois häirittemäst
  
Tuore PN1, kelpaa kuunnella tuomarin kommentteja

No, zen katosi, kun tuomari juoksutti ympäri viimeisen kerran, piti järjestyksen - ja osoitti pienen junnuneidin ensimmäiseksi, kertoen samalla tykkävänsä Nevan ylälinjasta, tavasta kantaa itseään ja päästä. Siis täh, meijän musta pieni kummajainenko nappas justiinsa sertin, ja samantienhän se kehäsihteeri kysyi voiko tuo vastaanottaa sertiä, vastauksen saatuaan kirjas ylös ja toi lipukkeen ja ruusukkeen ja käski viedä kehänlaidalle ja tulla takas ROP-kehää varten. Ulla taisikin ehtiä sinne Nunon kanssa ensin ja kameratkin oli saatu Ullan matkaseuran käsiin. Siinä sitten seisotettiin, juostiin yhdessä, erikseen ja yhdessä vielä kerran. Jännityksessä piti hetken ja lähti tulemaan ROP ruusukkeen kanssa kättelemään.

Onnitteluhalien vaihtoa, herra VSP katselee vienosti neiti ROPpia..

Neva tahtoo kans halin! vaan mitä tekee herra VSP?

Laronja's Blair Witch ROP & VSP Beso Bocan Atrevimiento

Hieno päivä - ja kuviahan piti saada, joten tuomari napattiin kuviin mukaan ja kehästä päästyä palkintoja noutamaan ja näpsimään lisää kuvia. Tässä vaiheessa Nevaa alkoi jo hiukan ketuttaa Nunon vienot iskuyritykset kävivät pienen neidon kupoliin, joten äkämystynyt kiljaisuhan sieltä tuli, tärpit ehtivät selvästi mennä ohi ennen näyttelyä.

Pakolliset palkintokuvat: eka serti ja ROP, kolmas sert, Fi mva ja VSP


Kuvat kuitenkin saatiin ja alettiin pakkailla kamoja, Ullan suunnatessa kotiin ja itse ajattelin suunnata pariksi tunniksi muualle seikkailemaan. Hyvinkään keskustasta tuli haettua käteistä, josko löytyisi jotain kivaa näyttelypaikan kojuilta ja käytiin syömässä abc:llä - tai lähinnä minä kävin ja hain Nevalle kaupasta pienen säilykesapuskan.

No, takaisinhan olin kovin ajoissa, mutta sain kulutettua aikaa kiertelemällä kojuja, katsoen portugeesit, osan koikereista ja törmäämällä valkkarikehän laidalla Anuun ja Tikruun. Vallattomalle Tikrulle tuli näyttelydebyytistä EH.


Valkkareiden loputtua ja ryhmäkehän paikan selvittyä hengailtiin Nevan kanssa kokoomakehän lähistöllä. Odotettiin colliekehän loppumista.. Aloittivat kuitenkin sitten ennen sitä, ensin alta hoidettiin 4/6 ja 5 ja näistä vetskut ja kasvattajat. Alkoi satamaan, sadevarusteet olivat autossa, joten ängettiin korkean pöydän alle suojaan. Lopulta saatiin 8 ryhmä kokoomakehään kastumaan. Vaikutti siltä, ettei tuomaria kiinostanut vesikoirasakki. Päästiin varsinaiseen ryhmäkehään, Nevaakin väsytti jo, eikä tassuista irronnut enään kauheasti, vaikkei liikkuminen huonoa ollutkaan. Aavistukseni osui oikeaan, tuomarin huitoessa vesikoiren ohi muutemaan kertaan ja poimi lopulra mustan am.cockerin, mustan cockerin ja kaksi valkopohjaista lyhytkarvaista seisojaa jatkoon.
Reppu mukaan ja lähdettiin yltyvässä sateessa kipittämään autolle. Jännä kokemus, mutta oli ihan mukava päästä lähtemään kotiinpäin, Neron luokse. Kotimatkalla soi saman päivän sisään kolmannen kerran (aaargh!) moni biisi, kuten Cheekin Jipikayjei, joka tavallaan sopi kuin nakutettu, mut toivottavasti ei olla niin huonoja häviäjiä, et olis pakko voittaa?
 Lisää kuvia löytyy täältä. Kuvausavusta suurkiitos Ulla&co.!



tuom. Saija Juutilainen
"13kk. Hyvin kaunis jun. narttu. Erinom. linjat ja kauniisti kehittynyt. kaunis nartun pää&ilme. Hyvä purenta. Erinom. runko tähän ikään. Kaunis ylälinja. Hieman jyrkkä lantio. Hyvät kulmaukset. Matalat kintereet. Vielä hieman löysät etuliikkeet, mutta erinom. sivuaskel. Hyvä karvapeite. Mukava reipas luonne."
ERI, JUK1, PN1, SERT, ROP

2 kommenttia:

Nunonen-Nenunen kirjoitti...

Ei Neva oo mikään "kummajainen", vaan ihanainen. ;) Onnea vielä näin blogissakin!

Partasen emäntä kirjoitti...

Onnea pikku ihanaiselle! :D Se näyttää muuten jo noissa kuvissa enemmän perrolta kuin nöffinpoikaselta, joten liekö todellinen identiteetti alkanut iskostua päähän...? ;)