Eilen olin toista kertaa vetämässä vesikoirien pentutottista. Tuli vaan mietittyä olenko täysin tumpelo kouluttajana, no ehkä en ainakaan täysin.
Vetäjäkaverinahan on Kolan emäntä Emppu, joka teki kaikille info-paketin tottiksesta ja käytännön jutuista. Kiitos Emppu, ei se ope taida monisteistaan eroon päästä, ehkä hyvä niin.
Porukka jaettiin kahteen 4 koirakon ryhmään. Tällä kertaa oli myös apuvetäjät Annina (joka otti meikäläisen Neron mukaan, toinen on ollut aikalailla remmilenkityksen varassa.) ja Katja, joilla oli molemmilla vapaata omista treeneistään.
Treeneihin tulleet pennut oli mielettömän reippaita ja suloisia. Yksikään ei pelännyt kävelykeppejäni tai ihmeellistä jalkapakettiani, vaikka olinkin niiden kanssa hyvin varovainen ja jätin ne (kepit) aina sivummalle kyykistyessäni. Useimmat pennut kävivät innoissaan tutkimassa, ja mikäli mahdollista vähän maistelemassa, keppejä ja nuuhkimassa jalkaani (se tuoksuu ilmeisen mielenkiintoiselle).
Ensi viikolla alkaa sitten viiden kerran kurssi. Pysyyköhän porukka samanlaisena, vai tuleekohan uusia koirakoita mukaan. Sitä odotellessa.
Maanantaina on kemian ylioppilaskirjoitukset. Sinne sitten jalka- ja keppiviritelmien sekä särkylääkkeiden kanssa. Saapa nähdä mitä siitäkin tulee. Yritän vielä laskea viikonlopun aikana vähäsen Anninan MAOL apunani, omanihan jäi jo kouluun.
Elämäni on viimeiset pari viikkoa kulkenut tasan samaa rataa. Joka päivä tulee tehtyä samat asiat, joka päivä on samat ongelmat. Normaali päiväni näyttää tältä.
Herään aamulla, syön ja isä hakee autolla, että pääsen kouluun toiselle puolelle kaupunkia (normaalisti menen kolmella eri kulkuneuvolla).
Koulun jälkeen isä hakee, menen kotiin ja olen lopun päivää neljän seinän sisällä.
Poikkeukset koko aikana: kirppari tallilla, katsomassa Anninan ja Jokun agitreenejä, kahdesti pentutottis ja käynti itäkeskuksessa kaverin kanssa. Ei kovin kaksista?
1 kommentti:
Ikävä kuulla ,että sinulla on ollut noin huono tuuri jalan kanssa. Toivottavasti se paranee mahd. pian!:) Onnea myös kemian kirjoituksiin...toivoopi itse kemisti.
Kaapo on nykyään metsämies...
T:Sanna ja Kaapo
Lähetä kommentti